Kirjoittaja Heikki Luukkonen

Yrityksen harkitessa konsernirakenteen muodostamista päävaihtoehtoina ovat osakevaihto ja liiketoimintasiirto. Taustalla konsernirakenteen muodostamiseen voivat olla esimerkiksi toiminnan tehostaminen, kansainvälistyminen, jonkin liiketoiminnan osa-alueen eriyttäminen, verosuunnittelu, avainhenkilöiden sitouttaminen, riskienhallinta tai myyntiin valmistautuminen.

Tässä artikkelissa verrataan kahta eri päävaihtoehtoa konsernirakenteen muodostamiselle: Osakevaihtoa ja liiketoimintasiirtoa. Osakevaihdossa muodostetaan osakeyhtiö nykyisen liiketoimintayhtiön yläpuolelle ja liiketoimintasiirrossa eriytetään haluttu liiketoimintakokonaisuus tytäryhtiöön. Artikkelin painopiste on verotuksessa ja yhtiöoikeudessa.

Ennen kuin yritysjärjestely toteutetaan, kannattaa perehtyä yritysjärjestelyn kaikkiin eri vaihtoehtoihin ja muodostaa ensin kokonaiskuva halutusta tilanteesta. Harmillisesti välillä tulee tilanteita, joissa turhia yritysrakenteita järjestellään pois esimerkiksi yrityskaupan, sukupolvenvaihdoksen tai exit-tilanteiden edessä tai järjestely toteutetaan epäedullisesti tai jopa virheellisesti.  Näiden tilanteiden taklaamiseksi kannattaa perehtyä aiheeseen perusteellisesti.

Vaihtoehto 1: Osakevaihto

Osakevaihdosta on säädelty EVL 52 f §:ssä:

Osakevaihdolla tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö hankkii sellaisen osuuden toisen osakeyhtiön osakkeista, että sen omistamat osakkeet tuottavat enemmän kuin puolet toisen yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, tai, jos osakeyhtiöllä jo on enemmän kuin puolet äänimäärästä, hankkii lisää tämän yhtiön osakkeita ja antaa vastikkeena toisen yhtiön osakkeenomistajille liikkeeseen laskemiaan uusia osakkeitaan tai hallussaan olevia omia osakkeitaan. Vastike saa olla myös rahaa, ei kuitenkaan enempää kuin kymmenen prosenttia vastikkeena annettujen osakkeiden nimellisarvosta tai nimellisarvon puuttuessa osakkeita vastaavasta osuudesta maksettua osakepääomaa.”

Osakkeita luovuttaneen osakkeenomistajan verotuksessa osakevaihdossa syntynyttä voittoa ei katsota veronalaiseksi tuloksi eikä tappiota vähennyskelpoiseksi menoksi. Vaihdossa vastaanotettujen osakkeiden hankintamenona pidetään luovutettujen osakkeiden verotuksessa poistamatta olevaa hankintamenon osaa. Siltä osin kuin vastikkeena saadaan rahaa, osakevaihtoa pidetään veronalaisena luovutuksena.”

Osakevaihdolle on lainkohdassa määritelty myös muita ehtoja, esimerkiksi maastapoistumisrajoituksia.

Osakeyhtiölaissa ei suoraan määritetä osakevaihdosta vaan osakevaihto on lähinnä erityinen vero-oikeudellinen käsite. Yhtiöoikeudellisesti osakevaihto rinnastetaan apporttiehdoin tapahtuvaksi osakeanniksi, jossa siirtyvät osakkeet annetaan osakevaihdossa kohdeyhtiölle apporttina niiden käyvällä hinnalla siten, että kohdeyhtiön osakkeenomistajat saavat vaihdossa vastikkeena yhtiön uusia liikkeelle laskemia osakkeita ja mahdollisesti osin rahaa (enintään 10 %). Käytännössä muodostetaan esimerkiksi emoyhtiö nykyisen liiketoimintayhtiön yläpuolelle. Osakevaihto voidaan toteuttaa niin perustettavaan kuin jo toimivaan yhtiöön. Kohdeyhtiöiden arvonmäärityksellä ja käyvällä hinnalla on oleellinen merkitys vaihdon toteuttamiseen.

Osakevaihto on mahdollista toteuttaa lähtökohtaisesti veroneutraalina, kun vaihdossa ei käytetä rahaa. Siirrossa käytetty raha rinnastetaan osakkeiden luovutukseen ja sillä on yleensä veroseuraamuksia. Siirtyvien osakkeiden vaihtohinnasta tulee suorittaa varainsiirtoveroa. Omistajuuden vaihtuminen voi johtaa myös vanhojen tappioiden menettämiseen, jotka kuitenkin lähtökohtaisesti voidaan hakea yleensä takaisin ns. tappioiden poikkeuslupamenettelyllä.

Osakevaihdon hyvä puoli on, että varsinaisen liiketoimintayhtiön y-tunnus säilyy ennallaan. Tällöin siirto vaikuttaa vähemmän esimerkiksi liiketoimintayhtiön sopimuksiin. Sopimuksiin osakevaihto voi vaikuttavaa, jos niissä on liiketoimintayhtiön omistajuuteen liittyviä rajoituksia. Näitä on tyypillisesti mm. rahoitusehdoissa. Osakevaihdolla voidaan myös mahdollisesti kasvattaa nykysäädöksillä kohdeyhtiön nettovarallisuutta, jolla voi olla positiivinen vaikutus esimerkiksi verohuojennettujen osinkojen määrään.

Vaihtoehto 2: Liiketoimintasiirto

Liiketoimintasiirrosta säädetään EVL 52 d §:ssä:

Liiketoimintasiirrolla tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö (siirtävä yhtiö) luovuttaa joko kaikki taikka yhteen tai useampaan liiketoimintakokonaisuuteensa kohdistuvat varat, siirtyviin varoihin kohdistuvat velat ja siirtyvään toimintaan kohdistuvat varaukset siirtyvää toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö) saaden vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita.”

Lainkohdassa on lisäksi määritetty myös mm. liiketoimintasiirron osakkeiden hankintamenon ja niihin luovuttamisen liittyvästä verotuksesta.

Liiketoimintasiirrossa siirtävä yhtiö (emoyhtiö) siirtää esimerkiksi perustettavaan vastaanottavaan tytäryhtiöön jonkun liiketoiminnallisen kokonaisuuden. Osakeyhtiölaissa ei ole erillistä mainintaa liiketoimintasiirrosta. Käytännössä kyse on nettoapportista, jossa siirretään liiketoimintakokonaisuuden varat-velat eli nettoapportti vastaanottavaan yhtiöön siirtävän yhtiön saaden vastikkeena vastaanottavan yhtiön liikkeelle laskemia uusia osakkeita. Nettoapportti sijoitetaan yleensä vastaanottavan yhtiön Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP) ja siirtävän emoyhtiön taseeseen muodostuu varoina vastaavan suuruinen tytäryhtiöosakkeiden hankintameno.

Vaikka liiketoimintasiirto ei ole sulautumiseen tai jakautumiseen rinnastettava ns. yleissaanto verotuksessa myös liiketoimintasiirto on lähtökohtaisesti oikein toteutettuna pitkälti veroneutraali. Siirtävän yhtiön vanhat tappiot eivät kuitenkaan siirry. Varainsiirtoveroa voi kuitenkin joutua suorittamaan mahdollisesti siirtyvistä eristä ja/tai hakemaan niihin erikseen vapautusta/palautusta.

Liiketoimintasiirron hyvä puoli on, että sillä voidaan siirtää haluttu liiketoiminnallinen kokonaisuus esimerkiksi perustettavaan tytäryhtiöön muiden toimintojen edelleen jäädessä emoyhtiöön. Tämä on usein toimiva ratkaisu etenkin silloin kun on tarve muodostaa useita tytäryrityksiä tai on jo olemassa aiempia tytäryhtiöitä.

Liiketoimintasiirron haaste usein on, että siirtyvän liiketoiminnan osalta Y-tunnus vaihtuu. Tämä johtaa käytännössä siirtyvän liiketoiminnan jokaisen sopimuksen uudelleen neuvottelemiseen ja siirtämiseen. Eräs suunniteltu liiketoimintasiirto kaatui siihen, että aikanaan saatuja avustuksia olisi joutunut palauttamaan isoja määriä. Toinen puolestaan siihen, että Y-tunnuksen muuttuminen ja liiketoimintasiirto olisi aiheuttanut kannattavan pääsopimuksen uudelleen neuvottelut todennäköisesti epäedullisemmin ehdoin.

Rakennejärjestelyiden suunnittelu ja toteuttaminen

Niin osakevaihdon kuin liiketoimintasiirron EVL:n mukaisten edellytysten on täytyttävä, jotta siirtoja voidaan toteuttaa verotehokkaasti. Yhtiöoikeudellisia ja verotuksellisia tarkempia ehtoja on tässä artikkelissa käsitelty vain rajoitetusti. Osakevaihdon tai liiketoimintasiirron edellytysten täyttyminen ja veroseuraamukset on syytä selvittää tarkoin etukäteen sekä hakea järjestelyistä tarvittavat verotuksen ennakkoratkaisut ennen järjestelyn toteuttamista.

Avustamme mielellämme konsernirakenteen sekä muiden rakennejärjestelyjen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Heikki Luukkonen

Tuija Saarinen

Asiantuntija-artikkelin on kirjoittanut Rantalaisen arvonlisäverotuksen ja yritysjärjestelyiden asiantuntijat Heikki Luukkonen ja Tuija Saarinen.

Lisätiedot:

Heikki Luukkonen (heikki.luukkonen@rantalainen.fi /010 321 6708)

Tuija Saarinen (tuija.saarinen@rantalainen.fi /010 321 6712)

**

Tutustu asiantuntijapalveluihimme!