Budjetoinnissa on hyvä lähteä liikkeelle tavoitteen määrittelystä, mitä halutaan saada aikaan? Tehdäänkö tulosbudjetti vai tulos- ja tasebudjetti? Laaditaanko kassavirtalaskelma? Tässä artikkelissa kerromme tulosbudjetin laatimisesta ja mitä se kertoo yrityksestä.

Tulosbudjetissa määritellään konkreettiset tavoitteet

Minimitasona budjetoinnissa voidaan pitää tulosbudjetin laatimista. Siinä yrityksen strategiset tavoitteet muunnetaan numeeriseen muotoon. Usein budjetoinnissa lähdetään alhaalta ylöspäin, eli johto tavoittelee tiettyä liiketulosta, jonka toteumista suunnitellaan budjetin avulla.

Otetaan esimerkiksi Yritys A Oy, jonka tavoitteena on kasvattaa liikevaihtoa 5 %. Tämä on selkeä numeerinen tavoite, mutta ei yksistään kerro vielä riittävästi mitä yrityksen tulisi tehdä tilikauden aikana, jotta tavoitteeseen päästään.

Liikevaihtotavoitteen luvut tulee johtaa oikeasta budjetista

Budjetin avulla tavoite muunnetaan konkreettisiksi tavoitteiksi. Liikevaihtotavoite on syytä viedä konkreettiselle toiminnantasolle. Liikevaihtotavoitteeseen voidaan päästä eri tavoilla. Hintoja voidaan nostaa tai voidaan tavoitella volyymin kasvua, jolloin liikevaihto kasvaa.

Liikevaihtotavoitteen tueksi tulisi laatia myyntibudjetti, joka on viety sopivan konkreettiselle tasolle. Yritys, jolla on myyjiä voi laatia esimerkiksi myyjäkohtaisen tavoitebudjetin, josta johdetaan tavoiteltu liikevaihdon kasvu.

Muuttuvat kulut

Muuttuvien kulujen osalta toimitaan usein samoin kuin myynneissä, eli ostoihin lisätään tietty kerroin edelliseen vuoteen verrattuna. Tässä vaiheessa yrityksellä on korkeintaan hyvä arvaus myyntikatetavoitteesta, sillä budjetin luvut eivät perustu syvälliseen tilanneanalyysiin ja harkintaan.

Parempaan lopputulokseen päästään, kun muuttuvat kulut johdetaan osabudjetista, esimerkiksi ostobudjetista. Tässä tapauksessa havainnoidaan myynnin ja ostojen välisiä suhteita.

Jos tuotteen A myyntimäärä kasvatetaan esimerkiksi 10 %, ostojen tulee kasvaa samassa suhteessa, olettaen että raaka-ainekäyttö pysyy samana. Tuotteen B kohdalla myyntibudjetin laatimisen yhteydessä on voitu päätellä, että tuotteen kysyntä laskee 10 %, jolloin ostojen pitää pienentyä samassa suhteessa. Jos myynti- ja ostobudjetissa ei huomioida näitä eroja, budjetti on jo lähtökohdiltaan virheellinen.

Varastonmuutokset on tärkeä huomioida

Budjetoinnissa unohdetaan usein varastonmuutoksen vaikutus yrityksen tulokseen. Varastonmuutos olisi aina syytä ottaa huomioon tulosbudjetilla, jos varaston suuruudessa on tarkoitus tehdä muutoksia tilikauden aikana. Jos varasto on esimerkiksi päässyt kasvamaan liian suureksi nykyiseen volyymin nähden budjetoinnin yhteydessä, on hyvä tarkastella ostojen määriä sekä ajoitusta. Sillä varastonmäärä pienentyminen edellyttää ostojen pienentämistä suhteessa myyntimäärään. Usein ylisuuri varasto tarkoittaa, että yrityksellä on haasteita käyttöpääoman kanssa.

Esimerkki

Yrityksen varastonarvo on 1 M€ ja varaston kiertonopeus on 6 kk, jolloin varastoon sitoutuu 500 t€ käyttöpääomaa.

Jos varastonkiertonopeus puolitetaan 3 kuukauteen, pääomaa sitoutuu 250 t€.

Jos kiertonopeus olisikin vain 30 päivää, varastoon sitoutuisi enää 84 t€.

Aikamoinen muutos pelkästään ostojen paremmalla ajoittamisella. Jos lasketaan edellä oleville erille rahallinen arvo, päädytään 6 % korkokannalla merkittäviin säästöihin. Puolen vuoden varaston korkokustannus on 15 000 €, kolmen kuukauden 3 750 € ja yhden kuukauden varaston korkokustannus 420 €.

Kiinteät kulut

Yrityksen toiminnan ollessa vakaata kiinteiden kulujen budjetointi on usein hyvin suoraviivaista. Eri kuluryhmille voidaan antaa tietty kasvuprosentti, esimerkiksi palkat nousevat sopimusten pohjalta 3 %, toimitilakulut 5 %. Jos on tiedossa esimerkiksi toimitiloihin liittyviä muutoksia, nämä on syytä huomioida budjetin laatimisen yhteydessä mahdollisimman tarkasti. Eli kiinteitä kuluja ei tule budjetoida täysin automaattisesti.

Käyttökate

Liikevaihto, muuttuvat kulut, palkat ja kiinteät kulut muodostavat yrityksen käyttökatteen. Käyttökate kertoo sen paljonko varsinaisesta liiketoiminnasta jää rahaa investointien kattamiseen.

Poistot

Poistoissa on kyse yrityksen tekemien investointien kirjaamisesta yrityksen kuluksi kirjanpidossa laaditun suunnitelman mukaisesti. Pienemmissä yrityksissä on yleensä käytössä verotuspohjaiset poistot, jotka ovat laskentateknisiä eriä. Jos yrityksellä on vähänkään isompia investointeja, olisi syytä laatia erillinen investointibudjetti, jossa määritellään tarkemmin investoinnin taloudellinen vaikutusaika.

Liikevoitto

Kun käyttökatteesta vähennetään poistot, saadaan liikevoitto, joka puolestaan kertoo, onko yrityksen liiketoiminta poistojen jälkeen kannattavaa. Usein yrityksen hallitus asettaa toimivalle johdolle liikevoittotavoitteen, josta on johdettu liikevaihto ja muu kulurakenne.

Rantalaisen talouspäällikköpalvelut apunasi

Rantalaisen talouspäällikköpalveluissa toimii kokeneita talousjohdon ammattilaisia, joilla on vankka kokemus budjetoinnista ja talouden suunnittelusta. Toimimme yritysjohdon apuna taloudensuunnittelun ja budjetoinnin saralla. Haastamme yritysjohtoa näkemään toimintaa liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia, sekä avustamme läpi budjetointiprosessin.

Otetaan yhdessä tavoitteeksi teidän yrityksenne talouden suunnitelmallinen johtaminen sekä suunnittelu. Hyvin suunniteltu talous on tie yrityksen menestykseen sekä turvaa toiminnan jatkumisen myös haastavina aikana. Rantalaisen talousjohdonpalvelut auttavat kaikenkokoisia yrityksiä.

Ota yhteyttä