Kirjoittaja Mikko Heiskanen

Toiminnan yleishyödyllisyyteen ja yleishyödyllisenä pidettävän yhteisön toiminnan verollisuuteen liittyviä kysymyksiä pidetään usein tulkinnanvaraisina ja haastavina. Tämä johtuu siitä, että arviointia joudutaan tekemään lähes poikkeuksetta tapauskohtaisesti ja useita eri näkökulmia huomioiden. 

Verovelvollisuuden ja myynnin verokohtelun selvittämiseksi tulee yleensä tarkastella useampaa kuin yhtä verolakia (AVL/TVL) sekä Verohallinnon hiljattain päivittämiä ohjeita (julkaistu 1.1.2020). Lisäksi täytyy arvioida yleishyödyllisen yhteisön harjoittaman toiminnan luonnetta ja myytävän hyödykkeen kohderyhmää. Voi olla, että tämäkään ei riitä, sillä asiaa säätelevät lait sekä Verohallinnon ohjeet eivät ole yksiselitteisiä, vaan jättävät runsaasti tulkinnanvaraa yksittäistapauksilleSäännösten tulkinnanvaraisuudesta kertoo omaa kieltään yleishyödyllisiin yhteisöihin liittyvien oikeustapausten suuri määrä 

Mikäli on epäselvää, täyttääkö suunnitteilla oleva toiminta yleishyödyllisyyden edellytykset tai esimerkiksi varojen keräämiseksi suunniteltu hanke elinkeinotoiminnan tunnusmerkit, suosittelemme aina kääntymään asiantuntijan puoleen. Tarvittaessa toiminnan verokohtelu kannattaa varmistaa vielä erikseen Verohallinnolta haettavalla ennakkoratkaisulla. 

Toiminnan verollisuutta säätelevät lainkohdat ja niiden tulkinta 

AVL 4 §:n mukaan yleishyödyllinen yhteisö on arvonlisäverovelvollinen vain, jos sen harjoittamasta toiminnasta saatua tuloa pidetään mainitun lain mukaan yhteisön veronalaisena elinkeinotulonaToimintaa, jota yhteisö harjoittaa välittömästi yleishyödyllisen tarkoituksensa toteuttamiseksi, ei lähtökohtaisesti pidetä elinkeinotoimintana, joten yleishyödyllinen yhteisö ei ole tällaisesta toiminnasta saadusta tulosta arvonlisäverovelvollinen.  

TVL 23.3 §:ssä on eritelty vaihtoehtoja varojen keräämiseksi, joita ei katsota yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminnaksi. Lainkohdan mukaan yhteisölle verotonta tuloa ovat esimerkiksi: 

  • yhteisön järjestämät arpajaiset, myyjäiset, urheilukilpailut, viihdetilaisuudet sekä edellä mainittujen tilaisuuksien yhteydessä harjoitetusta tarjoilu-, myynti- tai vastaavasta toiminnasta saadut tulot 
  • yhteisön jäsenlehdistä ja muista yhteisön toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista saadut tulot 
  • yhteisön adressien, merkkien, korttien, viirien tai muiden sellaisten hyödykkeiden myynnistä saadut tuloa 
  • yhteisön sairaaloissa, vanhainkodeissa sekä muissa kunnan tai valtion ylläpitämissä laitoksissa hoito-, askartelu- tai opetustarkoituksessa valmistamien tuotteiden myynnistä saadut tulot. 

 

Urheilukilpailut ovat tuloverolain mukaan yleishyödyllisille yhteisöille verotonta tuloa. Kuvan kilpailu ei liity artikkeliin.

Edellä kuvatuista säännöksistä voidaan päätellä, että yleishyödyllisen yhteisön verolliseksi myynniksi katsotaan lähtökohtaisesti kaikki tavaroiden ja palvelujen myynnistä saadut tulot, jotka eivät sisälly edellä mainittuun TVL 23.3 §:n luetteloon ja joiden myynti kilpailee markkinoilla yleisesti myynnissä olevien vastaavanlaisten tavaroiden ja palvelujen kanssa

Yleishyödyllisen yhteisön jäsenilleen tarjoama koulutustoiminta, kurssit ja muu vastaava toiminta katsotaan puolestaan elinkeinotoiminnaksi siltä osin, kun se kohdistuu yhteisön jäsenkunnan lisäksi ulkopuolisiin tahoihin. Myös harjoitetun toiminnan luonne ja pysyvyys voivat vaikuttaa myynnin verokohtelun tulkintaan. Esimerkiksi urheiluseuran järjestämien tapahtumien ulkopuolella keräämät tulot, kuten urheiluhallista pysyvästi vuokrattavat mainospaikat yrityksille katsotaan lähtökohtaisesti verolliseksi liiketoiminnaksi. 

Tulkinnanvaraisiksi jäävät kuitenkin tilanteet, joissa toimintaa voidaan katsoa harjoitettavan välittömästi yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttamiseksi, mutta joka kuitenkin samalla täyttää ainakin osittain elinkeinotoiminnalle asetetut tunnusmerkit. 

Kannattaako yleishyödyllisen yhteisön hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi? 

Yleishyödyllinen yhteisö voi hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi, vaikka sen toiminta ei täyttäisikään tuloverolain mukaisen elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä. Hakeutumisen edellytyksenä kuitenkin on, että hakeutumisen kohteena oleva toiminta on AVL 1 §:ssä tarkoitettua liiketoimintaa.  

Arvonlisäverovelvollisiksi ovat perinteisesti hakeutuneet erilaiset sosiaalista toimintaa harjoittavat yhteisöt ja yhdistykset, jotka esimerkiksi työvoiman työkykyä ylläpitääkseen tai työrajoitteisia henkilöitä työllistääkseen ylläpitävät erilaisia keskuksia, joiden tuottamia tavaroita tai palveluja myydään yrityksilleSen sijaan yleishyödylliset yhteisöt, joiden toiminta koostuu yksinomaan palvelujen tuottamisesta yhteisön jäsenille jäsenmaksua vastaan, eivät lähtökohtaisesti voi hakeutua verovelvolliseksi liiketoiminnasta. Tämä johtuu siitä, ettei jäsenmaksun voida lähtökohtaisesti katsoa olevan vastiketta minkään tietyn tavaran tai palvelun luovuttamisesta. 

Vapaaehtoinen hakeutuminen voi olla kannattavaa erityisesti silloin, kun yhteisön jäsenet tai asiakkaat ovat liiketoimintaa harjoittavia verovelvollisia toimijoita, joilla on oikeus vähentää hankintoihinsa sisältyvät arvonlisäverot. Kun yleishyödyllinen yhteisö on hakeutunut verovelvolliseksi, se voi vähentää tätä verollista toimintaa varten tekemiensä hankintojen sisältämän arvonlisäveron. Näin hankintojen sisältämä arvonlisävero ei jää piilevänä yhteisön omien hyödykkeiden myyntihintoihin, minkä seurauksena se nostaisi yhteisön myymien tavaroiden ja palvelujen hintoja. 

Vapaaehtoinen verovelvollisuus saattaa olla edullista myös silloin, kun harjoitettuun myyntitoimintaan sovelletaan alennettua verokantaa (14/10 %) ja/tai yhteisö kattaa osan kuluistaan julkisilla avustuksilla. Tällöin hankinnoista tehtävät arvonlisäveron vähennykset ylittävät yleensä selkeästi myynnistä tilitettävän veron määrän. 

On syytä muistaa, että yleishyödyllisen yhteisön hakeuduttua vapaaehtoisesti verovelvolliseksi, yhteisöä koskevat samat säännöt kuin muitakin verovelvollisia toimijoita, eli arvonlisäveroa on tilitettävä kaikesta liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta myynnistä. Yleishyödyllinen yhteisö ei siten lähtökohtaisesti voi valita, mistä liiketoiminnasta vero maksetaan ja mikä jätetään verottomaksi. 

Viimeaikainen oikeuskäytäntö antaa kuitenkin viitteitä siitä, että hakeutuminen verovelvolliseksi jostain tietystä yleishyödyllisen yhteisön harjoittamasta toiminnasta voi olla mahdollista. Esimerkiksi KHO 2015:179 ratkaisun mukaan yleishyödyllisen yhteisön verovelvolliseksi hakeutumisen ei katsottu kattavan sellaista toimintaa, jolla ei ollut liityntää siihen toimintaan, josta oltiin alun perin hakeuduttu verovelvolliseksi. Näin ollen myös verovelvolliseksi hakeutumista pohdittaessa kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleenTulkinnanvaraisissa tilanteissa yksittäisten toimintojen verokohtelu varmistetaan Verohallinnolta haettavalla ennakkoratkaisulla. 

Kysyttävää arvonlisäverotuksesta?

Rantalaisen asiantuntijat palvelevat yrittäjiä verotukseen liittyvissä erityiskysymyksissä ja seuraavat tarkasti niihin liittyviä uutisia ja uudistuksia niin kotimaisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Mikäli sinulla herää kysymyksiä tähän tai muihin arvonlisäverotusta koskeviin aiheisiin liittyen, olemme niiden ratkaisemisessa mielellämme avuksi. Tutustuthan myös muihin tarjoamiimme yritysverotuksen palveluihin. 

Blogikirjoituksen on kirjoittanut Rantalaisen arvonlisäveroasiantuntija Mikko Heiskanen, 010 321 6738, mikko.heiskanen@rantalainen.fi. 

Tutustu yritysverotuksen palveluihin