Britannia erosi EU:sta 31.1.2020 yöllä, ja Brexitin kolme ja puoli vuotta kestäneessä tapahtumarikkaassa eroprosessissa seuraa nyt siirtymäaika, joka kestää vuoden 2020 loppuun.  Tänä aikana EU:n ja Britannian tulisi neuvotella muun muassa uudet ehdot maiden väliselle kaupankäynnille sekä sopia ihmisten liikkuvuudesta.

Brexitissa on siis luvassa lisää määräaikoja ja epävarmuus jatkuu edelleenkin. Riittääkö siirtymäaika kauppaneuvotteluihin?  Entä millaisin ehdoin kaupankäynti Britannian kanssa siirtymäajan jälkeen tapahtuu? Lopullinen ero on edessä näillä näkymin 1.1.2021, joten yritysten on syytä jatkaa edelleen Brexitiin varautumista.

Millaisia skenaarioita siirtymäajan jälkeen voisi olla odotettavissa?  

Ensin hyvät uutiset: siirtymäajalla ei vielä tapahdu paljoakaan muutoksia, sillä siirtymäaikana jatketaan pitkälti EU:n nykysäännöillä. Britannia kuuluu edelleen sisämarkkina-alueeseen ja tulliunioniin ja kaupankäynti Britannian kanssa jatkuu aiempien EU-maiden välisten sääntöjen mukaisesti. Tämän vuoksi esimerkiksi arvonlisäverotukseen ja -käsittelyyn ei ole odotettavissa muutoksia siirtymäajalla, vaan se tapahtuu EU-maiden välisin periaattein.

Britannian ja EU-maiden tuleva suhde on neuvoteltava siirtymäajan eli vuoden 2020 aikana. Siirtymäajan aikana tulisi siten neuvotella myös, millä ehdoilla kaupankäynti eron jälkeen tapahtuu. Selvää on, että tavaroiden ja palveluiden liikkuminen tulee hankaloitumaan siirtymäajan jälkeen.

Sopimukseton Brexit on vielä mahdollinen

Aikataulu neuvotteluille on todella tiukka. On mahdollista, että osapuolten sopimus jää suppeaksi. Mikäli ehdoista ei päästä ollenkaan sopimukseen aikataulun puitteissa, on myös sopimukseton Brexit vielä mahdollinen. Tällöin kaupankäynti Britannian kanssa tapahtuisi Maailman kauppajärjestö WTO:n määräysten mukaisesti ja Britanniasta tulisi ns. EU:n ulkopuolinen kolmas maa, jolloin Britannian ja EU-maiden välillä liikkuvat tavarat olisi tulliselvitettävä.

Yritysten on varauduttava ennalta Brexitin tuomiin muutoksiin

Käytännössä Brexit siis toteutuu toden teolla vasta ensi vuoden alussa. Koska lopulliset vaikutukset ovat vielä epäselvät, tulisi yritysten joka tapauksessa varautua ennalta lisääntyviin vienti- ja maahantuontivelvollisuuksiin, tullikäytäntöihin ja tullimaksujen kasvamiseen sekä muutoksiin arvonlisäveroraportoinnissa. Myös sopimusten ehdot koskien osapuolten vastuita verojen ja maahantuonnin maksuista sekä sopimusten toimituslausekkeet on syytä tarkistaa.

EU:n sisämarkkinoilla toimineille yrityksille runsaasti selvitettävää

Uutta selvitettävää tulee runsaasti erityisesti niille yrityksille, jotka ovat tähän saakka toimineet ainoastaan EU:n sisämarkkinoilla, eivätkä ole aiemmin käyneet kauppaa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Erityisesti tällaisessa tilanteessa olevan yrityksen kannattaa valmistautua huolella eroon ja selvittää etukäteen mitä kauppa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa edellyttää.

 

Tuija Saarinen

 

 

 

 

 

 

 

 

Blogikirjoituksen on kirjoittanut Rantalaisen veroasiantuntija Tuija Saarinen.

Yhteystiedot: 010 321 6712,  tuija.saarinen@rantalainen.fi

 

Ota yhteyttä