Kirjoittaja Tuija Saarinen

Eduskunta on hyväksynyt 30.1.2019 verotuksen tulolähdejakoa koskevan lakimuutoksen (HE 257/2018), jonka seurauksena yhteisöjen verotuksessa tällä hetkellä sovellettava jaottelu elinkeinotoiminnan tulolähteeseen ja muun toiminnan tulolähteeseen tullaan poistamaan.  Lakimuutoksen mukaan yhteisön kaikki toiminta ja tulot (maataloutta lukuun ottamatta) kuuluvat elinkeinotoiminnan tulolähteeseen ja yhteisön tulo verotetaan elinkeinoverolain mukaan verovuodelta 2020 toimitettavasta verotuksesta alkaen. Säännöksiä tullaan soveltamaan mm. osakeyhtiöiden ja osuuskuntien verotuksessa.

Muutoksella tavoitellaan yksinkertaisempaa ja selkeämpää menettelyä verotettavan tulon laskemiseen, sillä tulolähdejaon on jo vuosien ajan katsottu aiheuttavan yhteisöille ylimääräistä hallinnollista taakkaa ja tulkintaongelmia.

Nykytila

Yhteisöjen verotuksessa tulot jaetaan nykyisin elinkeinotoiminnan, muun toiminnan ja maatalouden tulolähteisiin, ja näiden tulolähteiden verotettavat tulot lasketaan kukin vastaavasti eri verolakien eli elinkeinoverolain (EVL), tuloverolain (TVL) ja maatilatalouden tuloverolain (MVL) perusteella.

Verotettava tulos on tullut laskea tulolähteittäin eri verolakien mukaisesti, eikä mahdollisia tulolähteiden tappiota ole saanut vähentää toisen tulolähteen tuloista. Näin ollen on voinut syntyä t tilanteita, jolloin toisessa tulolähteessä syntyy verotettavaa tuloa, vaikka samanaikaisesti toisessa tulolähteessä on tappioita.

Lakimuutos

Lakimuutoksen myötä elinkeinoverolakia tullaan muuttamaan siten, että yhteisön kaikki toiminta ja tulot kuuluvat elinkeinotoiminnan tulolähteeseen ja tulo verotetaan elinkeinoverolain mukaan. Näin laskettavasta elinkeinotulolähteen tuloksesta saadaan vähentää tulonhankkimismenot ja vähennyskelpoiset korkokulut. Maatalous säilyy kuitenkin edelleen itsenäisenä tulolähteenä.

Lisäksi yhteisöjen elinkeinotulolähteeseen lisätään uusi omaisuuslaji, ”muun omaisuuden” omaisuuslaji. Tähän omaisuuslajiin kuuluu sellainen omaisuus, jolla ei ole selkeää liityntää yhteisön elinkeinotoimintaan eikä sitä käytetä yhtiön tulonhankkimistoiminnassa. Lisäksi kaikki muu sellainen omaisuus, joka ei kuulu mihinkään muuhun elinkeinotulolähteen sisältämään omaisuuslajiin, kuuluu jatkossa muun omaisuuden omaisuuslajiin. Muuhun omaisuuteen kuuluvia eriä saattaisivat siten olla esimerkiksi luonnollisen henkilön osakesijoituksia passiivisesti hallinnoivan holdingyhtiön osakeomistukset, osakkaan yksityiskäytössä oleva omaisuus, elinkeinotoimintaan liittymättömän kiinteistön vuokraaminen ulkopuoliselle tai osakaslainat. Muuhun omaisuuteen kuuluvien osakkeiden ja henkilöyhtiön osuuksien luovutustappioiden vähennyskelpoisuutta tullaan rajoittamaan eräiltä osin.

Lakimuutos koskee muun muassa osakeyhtiöitä ja osuuskuntia. Yhteisöillä, joiden toiminnan varsinainen tarkoitus on pääsääntöisesti muu kuin elinkeinotoiminnan harjoittaminen, säilyy nykyiset tulolähteet, ja elinkeinoverolakia sovelletaan näissä yhteisöissä vain siltä osin kuin ne harjoittavat elinkeinotoimintaa. Esimerkkejä tällaisista yhteisöistä ovat asunto-osakeyhtiö, keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö sekä yleishyödylliset ja julkisyhteisöt.

Lakimuutoksen vaikutukset ja voimaantulo

Lakimuutoksen suurimpana vaikutuksena voidaan pitää sitä, että yhteisön kaikki vähennyskelpoiset tulonhankkimismenot ja vähennyskelpoiset korkomenot saadaan vähentää elinkeinolähteen tuloista. Vaikka lakimuutos tavoitteidensa mukaisesti yksinkertaistaa yhteisöjen verotettavan tulon laskemista, tulkinnanvaraisuutta tulee esiintymään myös jatkossa, kohdistuen uuteen muun omaisuuden omaisuuslajin käsitteeseen.

Lakimuutoksen jälkeen tilanteita, joissa yhtiöllä on tappiota toisessa tulolähteessä ja toisessa tulolähteessä näytetään verotettavaa tuloa, ei pitäisi syntyä. Lakimuutos aiheuttaa laajuutensa vuoksi muutostarpeita myös eräisiin muihin lakeihin. Esimerkiksi konserniavustuslakiin, jonka soveltamisala laajenee, sillä tulevaisuudessa konserniavustuksen antajina ja saajina voi olla myös TVL:n piiriin kuuluneita yhtiöitä, jotka aiemmin jäivät konserniavustuslain soveltamisalan ulkopuolelle.

Uusia säännöksiä on tarkoitus soveltaa ensimmäisen kerran verovuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa.

Tuija Saarinen

 

 

 

 

 

 

 

 

Asiantuntija-artikkelin on kirjoittanut Rantalaisen yhtiöoikeuden ja verotuksen asiantuntija Tuija Saarinen. Tutustu myös Tuijan toiseen blogikirjoitukseen osakeyhtiön vähimmäispääoman poistumisesta!

Haluatko saada tiedon taloushallintoalan uusimmista julkaisuista ja uutisista? Tilaa kuukausittain ilmestyvä Rantalaisen uutiskirje tästä.