Osakeyhtiön vähimmäispääomavaatimus poistuu, eikä yksityisten osakeyhtiöiden 2.500 euron minimipääomaa ei enää vaadita. Eduskunta on hyväksynyt ehdotetun lakimuutoksen 18.1.2019 ja muutos tulee voimaan heinäkuusta 2019 alkaen. Vähimmäispääoman poistamisen tavoitteena on helpottaa yritystoiminnan aloittamista ja kannustaa yrittäjyyteen sekä antaa mahdollisuus osakeyhtiön perustamiseen yhä useammalle aloittavalle yrittäjälle.

Muutoksen tarkoituksena on myös helpottaa yhtiön perustamisen käytäntöä, sillä muun muassa osakepääoman todennettua maksamista tositteineen ja mahdollista tilintarkastajan lausuntoa ei perustamisvaiheessa enää tarvita. Muutos helpottaa myös sähköistä ilmoittamista ja käsittelyn sekä rekisteröintien automatisointia yleensäkin (esim. kaupparekisteri, verottaja).

Vähimmäispääomavaatimuksen poistuessa useammalla pienyrittäjällä on mahdollisuus perustaa toimintaa aloittaessaan suoraan osakeyhtiö. Aiemmin ehkä helpoiten perustettava ja usein pienimuotoisessa toiminnassa käytetty toimintamuoto on ollut toiminimi, josta toiminnan kasvaessa on ollut mahdollista muuttaa toiminimi osakeyhtiöksi.  Osakeyhtiömuotoisen ja toiminimiyrittäjänä toimimisessa on kuitenkin merkittäviä eroja ja muutoksella tavoitellaankin myös osakeyhtiön etujen tuomista pienyrittäjien saataville heti alusta alkaen.

Yksi suurimmista eroista liittyy vastuunrajaukseen: yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimiessaan yrittäjä tekee sopimukset omalla nimellään ja vastaa henkilökohtaisella omaisuudellaan kaikista liiketoimintaansa koskevista sitoumuksista ja veloista, kun taas osakeyhtiö on oma oikeushenkilönsä ja itsenäisesti verovelvollinen. Tämän seurauksena yrittäjän taloudellinen vastuu osakeyhtiössä on rajoitetumpi ja hänen vastuunsa pääsääntöisesti rajoittuu hänen tekemänsä pääomasijoituksen määrään.

Osakeyhtiöiden vähimmäispääoma on alkujaan säädetty velkojien suojaamiseksi. Koska vähimmäispääoman vaatimus on ollut pieni (2.500 euroa yksityiselle osakeyhtiölle ja 80.000 euroa julkiselle osakeyhtiölle, joilla tämä vaatimus säilyy edelleen muuttumattomana), on sen käytännön merkitys ollut suhteellisen rajallinen. Myös useassa muussa EU-maassa osakeyhtiö on mahdollista perustaa ilman osakepääomaa jo tällä hetkellä.

On kuitenkin hyvä muistaa, että myös jatkossa osakeyhtiön toimintaan liittyy useita hallinnollisia velvoitteita ja sitä säätelevät useat säännökset. Osakeyhtiön toimintaa säätelee osakeyhtiölaki, jonka mukaan sille tulee esimerkiksi nimetä hallitus, joka on pakollinen toimielin osakeyhtiössä. Ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttävä toimielin on osakkaiden muodostama yhtiökokous, jonka tehtävistä säädetään osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä.  Myös osakeyhtiöitä koskevat kirjanpitovelvoitteet ovat yleensä ottaen tarkemmat kuin toiminimellä. Toiminimenä toimiessa hallinnollinen puoli on yleensä kevyempi.

Tuija Saarinen

 

 

 

 

 

 

 

 

Asiantuntija-artikkelin on kirjoittanut Rantalaisen yhtiöoikeuden ja verotuksen asiantuntija Tuija Saarinen.

Haluatko saada tiedon taloushallintoalan uusimmista julkaisuista ja uutisista? Tilaa kuukausittain ilmestyvä Rantalaisen uutiskirje tästä.