Ennakointi on avain onnistuneeseen yritysjärjestelyyn. Yritysjärjestelyn suunnittelu on tärkeää aloittaa hyvissä ajoin ja miettiä, mitä järjestelyllä tavoitellaan pitkällä aikavälillä.

 

Tässä artikkelissa käsittelemme seuraavia yritysjärjestelyvaihtoehtoja:

  • Sulautuminen
  • Jakautuminen
  • Liiketoimintasiirto
  • Osakevaihto

Yritysjärjestelyt ovat laaja kokonaisuus, johon liittyy useita eri osa-alueita ja säännöksiä, kuten yhtiöoikeus, verotus ja kirjanpito. Lainsäädännöllisesti yritysjärjestelyihin soveltuvia säännöksiä on osakeyhtiölaissa, verolainsäädännössä ja kirjanpitolaissa.  Järjestelyihin liittyy myös sopimusoikeudellisia näkökohtia.

Yhtiöoikeudelliset ja vero-oikeudelliset säännökset eivät ole täysin yhteneväiset, vaan niiden välillä on eroja. Pääsääntöisesti järjestelyt toteutetaan verolainsäädännön edellyttämällä tavalla, jotta ne voidaan toteuttaa veroneutraalisti.

Seuraavaksi käydään läpi tavallisimpia ja elinkeinoverolaissa keskeisimpiä yritysjärjestelyvaihtoehtoja.

 

Sulautuminen

Sulautuminen eli fuusio on järjestely, jossa yksi tai useampi yhtiö sulautuu vastaanottavaan yhtiöön. Sulautumisessa vastaanottavalle yhtiölle siirtyy sulautuvan yhtiön varat ja velat, ja sulautuvan yhtiön omistajat puolestaan saavat vastikkeena vastaanottavan yhtiön osakkeita.  Sulautuva yhtiö purkautuu järjestelyssä, ja sen toiminta jatkuu vastaanottavassa yhtiössä.

Sulautuminen voidaan toteuttaa eri muodoissa: esimerkiksi siten, että yksi tai useampi sulautuva yhtiö sulautuu vastaanottavaan yhtiöön (absorptiosulautuminen), tai kaksi sulautuvaa yhtiötä sulautuu yhteen perustamalla yhdessä vastaanottavan yhtiön (kombinaatiosulautuminen). Yleisin sulautumismuoto on tytäryhtiösulautuminen, jossa tytäryhtiö sulautuu emoonsa. Muita sulautumisen muotoja ovat sisaryhtiösulautuminen ja vastavirtasulautuminen, jossa puolestaan emoyhtiö sulautuu tytäryhtiöönsä.

Sulautumiseen liittyy useita lainsäädännössä määriteltyjä määräaikoja, joiden rikkominen johtaa sulautumisen raukeamiseen. Lisäksi on monivaiheinen kaupparekisterin ilmoitusmenettely. Toteuttamiseen kannattaa tämän vuoksi varata ajallisesti vähintään puoli vuotta.

 

Jakautuminen

Jakautuminen tarkoittaa sulautumista käänteisesti. Siinä jakautuva yhtiö purkautuu selvitysmenettelyttä siten, että sen varat ja velat siirtyvät yleisseuraantona kahdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle. Jakautuva yhtiö purkautuu samalla. Tällaista jakautumista kutsutaan kokonaisjakautumiseksi.

Toinen jakautumisen tyyppi on osittaisjakautuminen, jossa osa jakautuvan yhtiön varoista ja veloista siirtyy yhdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle.

Osittaisjakautumisen edellytyksenä on, että jakautumisessa siirretään itsenäinen liiketoimintakokonaisuus vastaanottavalle yhtiölle. Yhtiöllä on oltava siten esimerkiksi kaksi eri liiketoimintakokonaisuutta, jotta osittaisjakautuminen on mahdollinen. Osittaisjakautumisen etuna on, että jakautuvan yhtiön toiminta jatkuu ja Y-tunnus säilyy – toisin kuin kokonaisjakautumisessa, jossa jakautuva yhtiö purkautuu ja Y-tunnus menetetään.

Jakautumisessa vastaanottavana yhtiönä voi olla joko jakautumisen yhteydessä perustettava uusi yhtiö, tai jakautuminen voidaan tehdä jo olemassa olevaan, toimivaan yhtiöön.

Jakautumisprosessi kaupparekisterimenettelyineen on hyvin samanlainen kuin sulautumisessa.

 

Liiketoimintasiirto

Liiketoimintasiirrolla tarkoitetaan järjestelyä, jossa yhtiö luovuttaa joko kaikki tai yhteen tai useampaan liiketoimintakokonaisuuteensa liittyvät varat, velat ja varaukset toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle saaden vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön osakkeita. Liiketoimintakokonaisuudella tarkoitetaan erotettavissa olevaa yhtiön osaa, joka muodostaa hallinnollisesti itsenäisen ja omavaraisesti toimivan yksikön.

Käytännössä liiketoimintasiirrolla voidaan muodostaa konsernirakenne perustamalla tytäryhtiö, johon liiketoimintakokonaisuus siirretään.

 

Osakevaihto

Osakevaihdossa on kyse järjestelystä, jossa yhtiö hankkii sellaisen osuuden toisen yhtiön osakkeista, että sen omistamat osakkeet tuottavat yli puolet toisen yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, ja antaa vastikkeena toisen yhtiön osakkeenomistajille uusia osakkeita. Käytännössä järjestelyssä muodostetaan emoyhtiö jo olemassa olevan, useimmiten liiketoimintayhtiön yläpuolelle.

Jos yhtiöllä on jo entuudestaan enemmän kuin puolet äänimäärästä, myös lisäosakkeiden hankkimista hankkivan yhtiön osakkeita vastaan pidetään osakevaihtona. Osakevaihto voidaan toteuttaa niin perustettavaan kuin jo toimivaan yhtiöön.

Osakevaihto ja liiketoimintasiirto ovat pitkälti vero-oikeudellisia käsitteitä, ja osakeyhtiölaissa ei ole niitä koskevia säännöksiä. Yhtiöoikeudellisesti kyseisiin järjestelyihin soveltuu apporttiomaisuutta ja suunnattua osakeantia koskevat säännökset.

Osakevaihto ja liiketoimintasiirto ovat ajallisesti ja menettelyllisesti huomattavasti nopeammin toteutettavissa kuin sulautuminen ja jakautuminen. Huomioitavaa kyseisissä järjestelyissä on, että niistä säädettyjen edellytysten täyttyminen ja veroseuraamukset on aina selvitettävä huolellisesti etukäteen. Kannattaa myös hakea Verohallinnolta ennakkoratkaisu ennen järjestelyn toteuttamista.