Rantalaisen kevätseminaari 2019
16.5.2019 Verkatehdas, Hämeenlinna
Seminaariaamu alkoi auringonpaisteella tämän vuoden seminaaripaikassa, upeassa Hämeenlinnan Verkatehtaassa. Valoisan verkatehtaan tiloissa nautittiin aamiainen ennen tilaisuuden avausta. Avajaispuheessa Rantalaisen Atte Lindbäck, palvelupäällikkö Lahdesta, toivotti seminaarikansan tervetulleeksi koko konsernin vuosittaiseen kevätseminaariin.
Tulevaisuuden työ, joka lopettaa koneimitoinnin
Ensimmäisenä Vanaja-salin lavalle asteli tulevaisuustutkija Ilkka Halava, joka herätti kysymyksiä siitä, mikä muuttaa tulevaisuuden työtä isossa kuvassa. On väistämätöntä, että valtava datamäärä tulee muuttamaan työelämää. Esimerkkinä Peking, jossa digitaalisella diktatuurilla on myös hyviä vaikutuksia rikollisuuden vähentämisessä. Yhdysvallat puolestaan johtaa kulutuskulttuuria, jossa jatkuva ylikuluttaminen ja mainostaminen varjostavat ihmisiä. Suomen voidaan ajatella olevan yksi johtavista maista superyhteiskuntana, mikä ilmenee jatkuvana kehittymisenä erilaisten systeemien avulla. Superyhteiskunnassa herää jossain kohtaa kysymys: kannattaako mieluummin olla työtön Suomessa kuin miljonääri kehitysmaassa?
Halava nosti esiin myös yleisen Suomessa vallitsevan ennakkoluulon: vievätkö koneet meidän työt? Digitaalisuus ei poista fyysisiä kohtaamisia, vaan tarkoituksena on poistaa turhat työvaiheet. Esimerkkinä hän nosti Kelan, joka digitalisoi kaikki korvaushakemuksensa. Digitaalisuus kasvattaa laadukkaiden kohtaamisten määrää. Uuden ajan tuottavuuskonsepti on nimenomaan ihmisen ja koneen välistä yhteistyötä. Seuraavaksi esiin nousi keskustelu koneimitoinnin loppumisesta. Ajan mittaan tullaan huomaamaan, ettei ihmisten kannata matkia koneita. Globaalin tutkimuksen mukaan 37-40% tekee työtä, jonka he kokevat täysin merkityksettömäksi. Tässä syynä on ihmisten ajatus siitä, että kone voisi tehdä työn paremmin. Esimerkkinä nostettiin ruokakauppojen itsepalvelukassat. Olisiko järkevämpää, että kulinaristit ovat apuna maustevalinnoissa hyllyjen välissä tai PT neuvoo ruokavaliovalinnoissa.
Yhteenvetona Halavan puheenvuoro herätti ajatuksia siitä, miten me voimme alallamme poistaa turhia työvaiheita? Voidaanko omalla toiminnalla karsia turhaa työtä ja keskittyä enemmän esimerkiksi palvelun laatuun? Joskus parhaat työmallit löytyvät vasta kokeilemalla ja paras tapa onkin miettiä asioita ja kehittää uusia työskentelytapoja kaikkien työntekijöiden voimin. Mitä ihmisten välinen työ tarkoittaa ja miten työyhteisön sisällä voidaan puhaltaa yhteen tuuleen?
Esityksessä esiin tulleiden termien selityksiä:
Mitä tulevaisuustutkija tekee?
“Tutkin tulevaisuutta sekä historiaa.Työssäni koitan ymmärtää todennäköisiä kehityskulkuja sekä arvovalintoja. Käännän näitä tulkintoja operatiivisesti fiksuihin ja käyttökelpoisiin muotoihin.”
Millaisena näet kirjanpitäjän roolin 10 v päästä?
“Pitäisi lähteä miettimään, mitkä ovat arvontuottamisen mallit, joihin kirjanpitäjä keskittyy. Eli mikä on kirjanpitäjän tulevaisuuden kokonaisuus, josta työnimikkeet ja muut ponnistavat. Todennäköisesti se ei tule olemaan kirjanpitäjä.”
–Ilkka Halava, tulevaisuustutkija
Mitä pidit tulevaisuustutkimuksesta?
“Esitys oli todella mielenkiintoinen, en ole aikaisemmin päässyt vastaaviin aiheisiin käsiksi. Mukava kuulla aiheesta ja siitä, miten sitä voi soveltaa taloushallinnon alalle.”
Millä fiiliksillä lähdit seminaaripäivään?
“Tosi positiivisilla! Olen hiljattain aloittanut Rantalaisella ja on ollut helppo tulla avoimeen työporukkaan. Ja on painotettu, että talon sisällä on paljon mahdollisuuksia, mikä innostaa itseäni.”
–Janette Kyötikki, kesätyöntekijä, Hamina
RAN strategia
Toimitusjohtajamme Jukka Rosenberg esitteli Rantalaisen vision sekä strategian. Visiomme vuonna 2023 on olla Suomen johtava yritysten ja yhteisöjen talous- ja henkilöstöhallinnon kumppani. Tämä on mahdollista kun taataan asiakkaille paras asiakaskokemus osaavan ja sitoutuneen henkilöstön avulla. Arvomme ohjaavat jokaisen arjen valintoja ja ovat luottamuksen perusta. Suuntaa ohjaavassa kompassissa lukee oma-aloitteisuus, palveluhenkisyys, luotettavuus sekä kumppanuus.
Strategia puolestaan johtaa yritystä kohti visiota. Strateginen suuntamme on nousta asiakkaan ykköseksi ja toteuttaa kasvuloikka. Lisäksi toimimme arjessa laadukkaasti ja olemme paras taloushallinnon työpaikka. Tavoitteenamme on olla alueillamme selkeä markkinajohtaja. Tarjoamme talous ja palkkahallinnon peruspalveluita entistä automaattisemmin ja peruspalveluita täydennämme lisäpalveluilla.
”Jatkuva oppiminen tarkoittaa osaamisen kehittämistä ja uudistamista elämän ja työuran eri vaiheissa. Toimialamme muutos edellyttää nyt erityisesti uusien taitojen oppimista.”
Mikä on henkilöstön näkökulmasta esityksesi tärkein pointti?
“Kaikista tärkein on asiakkaat. Olemme olemassa asiakkaita varten ja tuottamassa heille hyötyä. Tätä varten meillä on oltava osaamista.”
–Jukka Rosenberg, toimitusjohtaja
Miltä uusi strategia kuulosti?
“Strategiassa oli vanhoja tuttuja juttuja, joita on nyt tarkoitus ilmeisesti terävöittää ja pitää yllä samoja ajatuksia kuin aikaisemminkin.”
Mitä mieltä olet kevätseminaarin tunnelmasta?
“Olen ollut monta kertaa ja nyt vaikuttaa kyllä, että erinomaisesti järjestetty tilaisuus ja tykkään paljon. Loppupäivän odotukset on nyt taloushallinnon asiapuolella ja käydään läpi substanssia ja iltaa kohden sitten kevyempää. Hienoa, että ajatellaan kuulijakuntaa nyt laajemmin!”
–Riku Myöhänen, palvelupäällikkö, Helsinki
Tuotteistusprojekti ständillä
Konsernin perustuotteita yhdenmukaistetaan tämän vuoden tuotteistusprojektissa. Tavoitteena on, että ensi vuoden alusta alkaen koko konsernissa on yhdenmukaiset tuotteet kirjanpidossa ja palkanlaskennassa sekä yhtenäinen hinnoittelurakenne. Ständillä oli esillä ensimmäiset ns. 0.1-versiot tuotteista. Markkinointitiimi kirjasi kommentteja ja kehitysehdotuksia. Kesäkuussa tuotehallintatiimi tulee esittelemään n. 15 toimipisteelle seuraavia tuotteistusversioita, jolloin pääsee vielä osallistumaan kehitystyöhön.
Lisätietoa projektista antaa markkinointi- ja tuotehallintapäällikkö Sami Kelkka, 040 707 8995 tai sami.kelkka@rantalainen.fi.
Aihepiirittäiset seminaarit
1. Digitalisaation workshop
Digitalisaation workshopin vetäjänä toimi Vesa Ilmarinen. Ilmarinen on kirjoittanut myös kirjan Digitalisaatio – Yritysjohdon käsikirja. Workshopissa keskityttiin pohtimaan, miten digitalisaatio vaikuttaa omaan työhön. Digitalisaation avulla pystymme auttamaan asiakkaita menestymään sekä kehitämme Rantalaisen toimintaa.
Mistä keskustelimme ja mitä opimme:
- Digitalisaatio vs. digitalisointi
- Mistä digitalisaatio syntyy?
- Onko toimialoja olemassa vai pelaavatko kaikki samalla kentällä? (esimerkki Norwegian pankkimarkkinoille)
- Rantalaisen suurimpia haastajia digitalisaatiossa voisivat olla esimerkiksi pankki, verottaja, softayritys tai uudet start-upit. Vai voisiko Rantalainen olla distruptoija?
- Mitä uusia digitaalisia käyttöliittymiä tulee perinteisten lisäksi?
- Mikä on digitalisaation 3. sukupolvi ja alustatalous?
2. Kirjanpidon ja verotuksen ajankohtaiskatsaus
Risto Walden (Bilanssi) aloitti puheenvuoronsa ottamalla lyhyesti kantaa nykyiseen hallituksen muodostamistyöhön ja siihen, millaisia muutoksia yleisesti ottaen vuosi 2020 tuo tullessaan. Ensimmäisenä isona asiana hän otti kantaa vuonna 2020 voimaan astuvaan tulolähdejaon poistumiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa tappioiden vähennysoikeutta siten, että eri tulolähteiden tappiot voidaan vähentää toisistaan. Luennossa käytiin läpi myös uuden osakesäästötilin piirteitä ja sijoitusvakuutusten verotusmuutoksia.
Näiden teemojen lisäksi Walden kertoi tarkemmin mm. virtuaalivaluuttoihin liittyvistä luovutustappioista, korkomenojen vähennysoikeuksista ja oma-aloitteisesti tilitettävien verojen kirjanpitokäsittelystä. Korkomenojen vähennysoikeuden rajoituksen osalta Risto korosti sitä, että säädös koskee lähinnä suuria yrityksiä, joilla on todella paljon korkotuloja ja -menoja. Hän otti kantaa myös pienyrityksen, pienkonsernin ja konsernitilinpäätöksen käsitteisiin kirjanpidon sekä eri säädösten näkökulmasta (esim. yritysten raja-arvojen laskenta ja konsernitilinpäätöksen laatimisvelvoite).
Esityksessä nousi esiin mm. seuraavia teemoja koskevia oikeustapausesimerkkejä:
- Määräaikaisen vuokrasopimuksen vapaavuosien kirjanpitokäsittely
- Poistoajan pituuden määrittely määräaikaiseen vuokrasopimukseen nähden
- Poistomenetelmän muuttaminen verotuksessa
- Sijoituskiinteistön ja poistojen kirjanpitosidonnaisuus
- Pääomalainaa koskevat tapaukset
3. Palkkahallinnon ajankohtaisseminaari
Kirsi Parnila Helsingin seudun kauppakamarista oli luennoimassa palkkahallinnon ajankohtaisista aiheista sekä tulevista muutoksista. Pääaiheena palkkahallinnon seminaarissa oli vuosilomalakia koskevat muutokset. Tämän lisäksi käytiin läpi palkkahallinnon erityistilanteita, jotka liittyvät osa-aikaisuuteen, työaikasopimukseen ja työsuhde-etuihin ja palkanmaksuihin.
Kaikkien seminaarien tarkemmat aineistot löytyvät Intrasta kohdasta: seminaariaineistot.
Iltaohjelma
Seminaarin iltaohjelma alkoi jo perinteeksi muodostuneen Sirpa Miettinen -palkinnon jaolla. Sirpa Miettinen -palkintoa on jaettu jo seitsemän kertaa. Sirpa Miettinen -palkinto myönnetään hyvästä toiminnasta laadun ja yhtenäisten työtapojen hyväksi. Antti ja Anne Rantalainen kiittivät henkilöstöä ja päivän järjestäjiä.
Tänä vuonna palkinnon jaon perusteena:
“Alkuvuonna oli ongelmia töiden järjestelyiden ja tekemisen kanssa Tampereen konttorilla. Yksi kirjanpitäjä otti ison roolin asioiden hoitamisesta. Palkinnon saa Tampereen toimistolta Ulla Oksaharju.”
Hienoa työtä Ulla!
Tahroja paperilla ja muita suomalaisia sanoituksia
Jazz-piireissä tunnettu kitaristi Tuomo Dahlblom.
Bassossa mm. Yö- ja Mamba yhtyeistä tuttu Timo Mynttinen.
Rummuissa Kalle Torniainen, joka on vastannut esitettyjen kappaleiden sovituksesta.
Flyygeliä hellinyt Lenni-Kalle Taipalekin pääsi näyttämään kaikki lahjansa, kun vanha tornaattori lyötiin romuiksi.
Iso kiitos kaikille seminaaripäivään osallistuneille ja järjestäjille!
