Rahanpesun torjunta

Haluamme Rantalaisella toimia vastuullisena yhteiskunnallisena kumppanina ja siten edistää omalta osaltamme yhä enemmän rahanpesun ja terrorismin vastaista toimintaa. Pidämme tärkeänä, että olemme yhdessä asiakkaidemme kanssa osa tätä kehitystä. Tulemme jatkossakin panostamaan entistä enemmän selkeään ja yhdenmukaiseen asiakkaan tuntemis- ja tunnistamisprosessiin.

Mitä rahanpesulla tarkoitetaan?

Rahanpesulla tarkoitetaan toimintaa, jossa pyritään häivyttämään rikoksella hankitun omaisuuden tai rahan alkuperä. Rahanpesun tarkoitus on saada raha tai omaisuus näyttämään laillisesti hankitulta. Rahanpesu on tietoista rikollista toimintaa. Keskeistä siinä on rikoksella saadun omaisuuden peitteleminen.

Rahanpesu voi liittyä mihin tahansa esirikokseen, joka tuottaa taloudellista hyötyä. Myös verorikoksella saatua hyötyä voidaan “pestä puhtaaksi”. Rahanpesijä auttaa rikoksella hankitun omaisuuden peittelemisessä ja ulosoton tai muun viranomaistoimenpiteen välttämisessä.

 

Mitä terrorismin rahoitus ja sen torjunta on?

Terrorismin rahoittamisella tarkoitetaan toimintaa, jossa laillista tai laitonta alkuperää olevia varoja annetaan tai kerätään terroristisia rikoksia varten. Ilmiönä terrorismi määritellään toimintana, joka sisältää kansallisen lain tai kansainvälisen oikeuden vastaisia tekoja, väkivaltaa tai sillä uhkaamista ja levottomuuden tai pelon aiheuttamisen tavoittelua.

Suomessa terrorismintorjunnan päävastuu on poliisilla. Terrorismintorjunnan painopiste on ennaltaehkäisevissä toimissa, joiden onnistuminen riippuu laajasta ja kiinteästä yhteistyöstä eri toimijoiden välillä. Viranomaisyhteistyön lisäksi tarvitaan kolmannen sektorin osallistumista.

Tärkeä osa terrorismin torjuntaa on sen rahoittamisen estäminen. Terrorismin rahoittamista estetään muun muassa jäädyttämällä varallisuutta, jota epäillään käytettävän terroristisiin tarkoituksiin.

 

Rahanpesulainsäädäntö

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevassa laissa (rahanpesulaki, 444/2017) säädetään muun muassa:

  • rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä
  • edistetään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen paljastamista ja selvittämistä
  • tehostetaan rikoksen tuottaman hyödyn jäljittämistä ja takaisinsaantia.

Rikoslain 34 a luku määrittelee terroristisessa tarkoituksessa tehtävät rikokset.

Valvontaviranomaiset

Rahanpesulain mukaisia ilmoitusvelvollisia valvovia viranomaisia ovat:

  • Finanssisektorin ilmoitusvelvollisten osalta Finanssivalvonta
  • Tilintarkastajien osalta Patentti- ja rekisterihallitus
  • Muiden ilmoitusvelvollisten, kuten tilitoimistojen, osalta Etelä-Suomen aluehallintovirasto, jonka tehtävänä on:
    • ​​​​​​​Ylläpitää rahanpesun valvontarekisteriä
    • Valvoa rahanpesulain noudattamista
    • Ohjauksen antaminen
  • Suomen Asianajajayhdistys valvoo asianajajia

Mitä toimia edellytetään tilitoimistolta?

Rahanpesulain mukaan ilmoitusvelvolliseksi kutsutaan kaikkia yhteisöjä ja elinkeinonharjoittajia, jotka kuuluvat ko. lain soveltamispiiriin, kuten tilitoimistoja.

Rahanpesulain mukaan tilitoimistoilta edellytettävät toimet ovat:

  • Riskiarvion laadinta
  • Asiakkaan tunteminen ja henkilöllisyyden todentaminen
  • Työntekijöiden koulutus ja suojeleminen sekä toimintaohjeet

Lisäksi varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi säädetyn lain mukaan tilitoimistoja velvoittavat jäädytyspäätökset ja finanssipakotteet.

Riskien arviointi

Rahanpesulaki velvoittaa riskiarvion laatimisen EU:ssa, kansallisesti, valvojakohtaisesti ja ilmoitusvelvollisissa yrityksissä. Riskiarvio on laadittava rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi. Arvio tulee päivittää säännöllisesti. Riskiarvion on oltava ajantasainen kuvaus ilmoitusvelvollisen omaan toimintaan kohdistuvasta riskiympäristöstä ja -tekijöistä.

Rahanpesulaki edellyttää kaikilta estämistoimilta riskiperusteisuutta. Riskiperusteisuudella tarkoitetaan sitä, että ilmoitusvelvolliset tunnistavat, arvioivat ja ymmärtävät ne rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskit, joille ilmoitusvelvolliset omassa toiminnassaan altistuvat, ja mitoittavat lain edellyttämät torjuntatoimenpiteensä riskien mukaan.

Ilmoitusvelvollisen on otettava riskiarvion laadinnassa huomioon toimintansa luonne, koko ja laajuus. Lisäksi on kehitettävä riittävät toimintaperiaatteet, menettelytavat ja valvonta rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskien vähentämiseksi ja tehokkaaksi hallitsemiseksi. Toimintaperiaatteita, menettelytapoja ja valvontaa on seurattava sekä kehitettävä, ja ilmoitusvelvollisen ylimmän johdon on hyväksyttävä ne.

​​​​​​​Riskiarviossa voidaan arvioida esimerkiksi sitä, millaisiin liiketoimiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota, millaisiin asiakassuhteisiin olisi syytä soveltaa tehostettua menettelyä asiakkaan tuntemiseksi tai millaisissa asiakassuhteissa tai yksittäisissä liiketoimissa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riski katsotaan niin vähäiseksi, että ilmoitusvelvollinen voisi noudattaa yksinkertaistettua menettelyä asiakkaan tuntemiseksi.

Ilmoitusvelvollisuus

Rahanpesulaissa säädetään, että havaittuaan epäilyttävän liiketoimen ja täytettyään selonottovelvollisuuden, ilmoitusvelvollisen on viipymättä ilmoitettava rahanpesun selvittelykeskukselle epäilyttävästä liiketoimesta tai terrorismin rahoittamisen epäilystä. Ilmoitus epäilyttävästä liiketoimesta on tehtävä riippumatta siitä, onko asiakassuhdetta perustettu tai onko siitä kieltäydytty tai onko liiketoimi suoritettu, keskeytetty tai onko siitä kieltäydytty.

Ilmoitus tulee lain mukaan tehdä mm.

  • Kun asiakkaan edustajaa ei pystytä luotettavasti tunnistamaan
  • Toiminta poikkeaa normaalista (on esimerkiksi taloudelliselta arvoltaan tai asiakkaan toimialalla poikkeuksellista) eikä asiakas anna luotettavaa selvitystä tai kieltäytyy antamasta lisää tietoa epätavallisista liiketoimista
  • Epäilyttävän toimen kynnysarvot ylittyvät

Ilmoitus tulee tehdä matalalla kynnyksellä. Ilmoitus epäilyttävästä liiketoimesta on tehtävä sähköisesti rahanpesun selvittelykeskuksen sovellusta käyttäen. Rantalaisella ilmoituksen tekemisestä vastaa rahanpesutiimi. ​​​​​​​Ilmoitusvelvollinen ei saa paljastaa ilmoituksen tekemistä epäilyttävästä liiketoimesta tai asiaan liittyvää selvittelyä kenellekään, kuten ilmoituksen kohteelle itselleen tai ilmoitusvelvollisen yrityksen palveluksessa olevalle.