Kasvava maatila tarvitsee taloustietoa
”Yhtiöittäminen tekee maatilan toiminnasta usein johdonmukaisempaa. Yleensä maatilaosakeyhtiöt ovatkin kannattavia tiloja, jotka osaavat tehdä tulosta”, sanoo maatalousyrittäjien taloushallintoon erikoistunut Heino Mäkynen.
Vuoden ensimmäinen puolisko on aina ollut hektistä aikaa maatalousyrittäjien taloushallintoon ja -konsultointiin erikoistuneelle agrologi Heino Mäkyselle Kurikasta.
Pääosalla perheviljelmistä tilikausi päättyy vuodenvaihteessa ja niiden arvonlisäveroilmoitukset on annettava helmikuun loppuun ja tuloveroilmoitukset huhtikuun alkuun mennessä. Ennen kasvukauden alkua pitää tehdä asiakkaiden viljelysuunnitelmat ja pikkuhiljaa työn alle tulevat myös maatilaosakeyhtiöiden tilinpäätökset. Toukokuussa tulevat veroehdotukset tarkistettaviksi. Kaiken kruunaavat EU-tukihakemukset, jotka on jätettävä kesäkuun puoliväliin mennessä eikä siitä voi myöhästyä päivääkään.
”Ja jossain välissä kylvetään vähän itsekin”, Mäkynen naurahtaa.
Hän pitää tärkeänä, että kaikki maatalousyrittäjien taloushallintoa tilitoimistossa hoitavat ymmärtävät, miten maatalous toimii, koska silloin on helppo lähteä kirjaamaan lukuja oikein.
”Agrologin koulutus antaa hyvän käsityksen maatalouden tulonmuodostuksesta, mutta myös itse viljelystä: mitä se vaatii ja tuottaa.”
Valtaosa maatiloista on perheviljelmiä, jotka kirjaavat muistiin tulot ja menot kassaperusteisesti sekä ilmoittavat arvonlisäverot vuosittain. Niilläkin on silti usein yhtiöitettyä jatkojalostustoimintaa, maatilamatkailu- tai koneurakointipalvelua.
”Perheviljelmänä veroaste voi henkilöverotuksen kautta nousta niin korkeaksi, että se rasittaa jo tilan kehittämistä.
Maatilaosakeyhtiössä verotus on kevyempää, kun viljelijää verotetaan vain palkastaan ja loput tuloksesta jäävät kevyemmin verotettavana tilan kehittämiseen.”
Maatalousyhtymät ovat pääsääntöisesti sisarusten omistamia. Sitten on vielä useamman tilan muodostamia yhteenliittymiä, joissa tilojen tuotanto on siirretty yhteisomisteiselle osakeyhtiölle. Niillä voi olla satoja hehtaareita peltoa ja palkattua työvoimaa.
Hyvä kumppani kehitystyöhön
Mäkynen on toiminut tilitoimistoyrittäjänä ja sivutoimisena viljelijänä luovuttuaan vaimon allergian takia lypsykarjasta 1990-luvun lopussa. Viime vuoden lopussa hän myi kahdeksan henkeä työllistäneen tilitoimistoliiketoimintansa Rantalaiselle. Pitkään kypsytelty myyntipäätös syntyi alkukesästä Lapin-vaelluksella Paistunturin kupeessa.
”Pienten tilitoimistojen on yhä vaikeampi vastata lisääntyviin viranomais- ja ohjelmistovaatimuksiin. Ainoaksi vaihtoehdokseni jäi liittoutuminen isomman toimijan kanssa.”
Rantalaista Mäkynen pitää oivallisena mätsinä, koska sieltä saatavan tuen ja osaamisen ansiosta hän voi itse vähentää hallintotehtäviä ja keskittyä palvelutuotannon kehittämiseen. Mäkynen joukkoineen tuo puolestaan Rantalaiselle maatalousyritysten taloushallintoon ja kehittämispalveluihin liittyvää osaamista.
Mäkysen intohimo ovat talouslaskelmat. Maatalous on pääomavaltainen ala. Rahoitusta ja investointitukia varten maatiloilta vaaditaan nykyään seikkaperäiset liiketoimintasuunnitelmat ja laskelmat investointien vaikutuksista talouteen ja ympäristöön.
”Kun perheviljelmille ei tehdä tasetta, niin tilan todellinen varallisuus, kuten pellon käypä arvo, ei näy rahoittajalle missään. Sen vuoksi pankit vaativat yhä enenevässä määrin talouslaskelmia maatilojen luototuksen pohjaksi.”
Taloustietoa kasvaville tiloille
Etelä-Pohjanmaa on Suomen johtava ruokamaakunta, ja Kurikka on maan suurin maatalouspitäjä maatilojen vuoden 2020 tuloilla mitattuna.
Mäkysen tilitoimistouran aikana suurimmat muutokset maataloudessa ovat olleet yksikkökoon kasvu ja palkatun työvoiman käyttöönotto.
”Etelä-Pohjanmaalla on isoja yksiköitä ja tehokasta toimintaa. Meilläkin on asiakkaina useita kymmeniä suuria maatilaosakeyhtiöitä.”
Perinteisesti maatilaosakeyhtiö syntyy toimintamuodon muutoksella, kun perheomisteinen maatila muutetaan osakeyhtiöksi ja omistuspohja pysyy samana. Useamman tilan yhteenliittymä edellyttää sitä, että osakkaiden pellot sijaitsevat kohtuullisella etäisyydellä toisistaan ja että osakkaat kykenevät sijoittamaan rahaa yhtiöön.
Mäkysen mukaan sähköinen taloushallinto yleistyy nyt voimakkaasti maatiloilla. Tähän saakka rajoitteena on ollut perheviljelmien maksuperusteiseen kirjanpitoon soveltuvien ohjelmien vähäinen tarjonta.
”Paperisissa ostolaskuissa alkaa olla jo isot laskutuspalkkiot. Kasvavalla maatilalla taloustiedon pitää olla myös koko ajan helposti käsillä jo pelkästään sen tarkistamiseksi, mikä on ollut edellisen rehuerän hinta.”
EU:n tukikausi on vaihtumassa vuonna 2023. Uusien tukiehtojen soveltaminen ja viljelijöiden kouluttaminen niihin tuovat omat jännitteensä toimintaan. Vaikka ohjelmakausia on eletty jo monta, tilanne on ollut aina yhtä sekava uuden ohjelmakauden alussa, kun jäsenmailla on vaikeuksia sopia yhteisestä maatalouspolitiikasta.
”Lujaa on silti haettu tukia, vaikka aina ei ole edes oikein tiedetty, mitä haetaan.”
”Rantalainen on oivallinen kumppani, koska sieltä saatavan tuen ja osaamisen ansiosta voin itse vähentää hallintotehtäviä ja keskittyä palvelujen kehittämiseen.”
