Kassavirtabudjetti on yksi pääbudjeteista tulos- ja tasebudjettien rinnalla, mutta jää monesti vähemmälle huomiolle tulosbudjetoinnin viedessä huomion. Tulosbudjetti kertoo liiketoiminnan kannattavuuden suoriteperusteisesti. Tasebudjetti näyttää yhtiön varallisuusaseman ja rahoitusrakenteen tiettynä hetkenä. Kassavirtabudjetti taas kertoo yhtiön maksuvalmiuden ja kyvyn selvitä velvoitteistaan. Se on enemmän konkretiaa teoreettiseen tulosbudjettiin verrattuna, sillä kassavirtabudjetti linkittää tulos- ja tasebudjetit.
Kassavirtabudjettia ei voi rakentaa tyhjästä, vaan se vaatii aina tulos- ja tasebudjetointia ja syntyy johtamalla eri osabudjeteista, kun suoriteperusteiset luvut muutetaan maksuperusteiseksi.
Miten vuositason kassavirtabudjetti syntyy?
Vuositason kassabudjetissa lähdetään liikkeelle tulosbudjetin nettotuloksesta, joka sitten oikaistaan kassavirraksi. Yksi oikaisuerä on poistot, jotka lisätään nettotulokseen, sillä niillä ei ole kassavaikutusta. Kassavirtabudjetti sisältää kolme eri rahavirtaa: liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirran, joiden yhteissummaksi tulee koko yhtiön rahavarojen muutos taseen rahavarojen alkusaldoon nähden, ja saadaan lopputulokseksi ennustettu rahavarojen loppusaldo vuoden lopussa.
Liiketoiminnan rahavirtaan sisältyvällä käyttöpääoman muutoksella on iso rooli kassavirtabudjetissa ja tässä korostuu, että tasebudjetti on laadittu oikein.
Onko myyntisaamiset budjetoitu taseeseen oikein?
- Onko yhtiöllä factoring eli laskurahoitus käytössä, jolloin kassa aikaistuu, mutta rahoituskulut taas kasvavat?
- Mitä maksuehtoja asiakkailla on, kuinka nopeasti myyntisaatavat kiertävät?
- Kuinka paljon on budjetoitu, että liikevaihto muuttuu ja muuttuuko myyntisaamiset samassa suhteessa?
Onko vaihto-omaisuus budjetoitu taseeseen oikein?
- Kuinka nopeasti varasto kiertää? Jos varasto kasvaa, se on heti pois kassasta, mutta ei näy vielä tuloslaskelmalla, vaan vasta myydessä.
- Muuttuuko (kasvaa, vähentyy) varasto budjetoidun liikevaihdon kasvun/laskun suhteessa?
Onko ostovelat budjetoitu taseeseen oikein?
- Mitä maksuaikoja ostolaskuilla on?
- Muuttuuko ostovelat budjetoitujen ostojen kasvun /laskun suhteessa?
Onko muut velat (palkkoihin liittyvät velat, ALV ja muut verovelat) budjetoitu taseeseen oikein?
- Muuttuuko henkilöstökuluihin liittyvät velat budjetoitujen henkilöstökulujen muutoksen suhteessa?
- Lomapalkkavelat jaksotetaan tulosbudjettiin, mutta kassasta ne lähtevät isoina kertaerinä yleensä kesä-heinäkuussa.
Käyttöpääoman muutos johdetaan näiden tasetilien muutoksista, ja jos tasebudjetti ei ole oikein laadittu, tämä vaikuttaa suoraan kassavirtabudjetin oikeellisuuteen.
Investointien rahavirrassa ennustetaan tulevat investoinnit, jotka lähtevät maksuun heti ja lisäksi ennustetaan mahdolliset käyttöomaisuuden myynnit, jos yhtiö on suunnitellut myyvänsä jotain.
- Tasebudjetin osana on yleensä investointibudjetti (CAPEX), jossa yhtiö on suunnitellut tulevat isot hankinnat (kuten kone ja kalustohankinnat) tai remontit ja miten ne rahoitetaan, esim. heti kassasta vai lainarahalla.
Rahoituksen rahavirtaan ennustetaan tulevat lainojen lyhennykset tai nostot, yhtiön suunnittelemat osingonmaksut omistajilleen ja muut rahoituserät kuten esimerkiksi maksullinen osakeanti.
Staattisesta kassavirtabudjetista rullaaviin ennusteisiin
Kassavirtabudjetti voidaan korvata vuoden edetessä rullaavalla ennustamisella. Rullaavaa ennustetta päivitetään sitä mukaa, kun myyntiennusteet tarkentuvat, ostot tarkentuvat, investointien hankintapäätökset tarkentuvat ja niin edelleen. Staattisesta kassavirtabudjetista siirrytään dynaamiseen kassasuunnitteluun.
Rullaavan kassaennusteen (12 kk) rinnalla on usein myös lyhyemmän aikavälin viikkotasoinen (1–3 kk) kassaennuste, joka näyttää riittävätkö rahat ensi viikon palkkoihin tai arvonlisäveron maksuun.
Kassavirtabudjetin eri versiot
Monesti pelkkä vuositason kassavirtabudjetti ei riitä, vaan sen rinnalle, ennusteiden lisäksi, voidaan tehdä eri skenaarioita eli versioita, kuten Best case -skenaarion, realistisen skenaarion ja Worst case -skenaarion kassabudjettiversiot. Näin nähdään, mikä vaikutus eri versioilla on kassan saldoon ja yhtiön maksukykyyn. Esimerkiksi:
- Mitä jos myynti tippuukin 15 %?
- Mitä jos joku iso asiakas maksaa toistuvasti myöhässä?
- Mitä jos joudutaan tilaamaan kalliimmalla kuin alun perin laskettiin?
Kassavirtabudjetoinnin hyödyt lyhyesti
- Ohjaa investointipäätöksiä – voidaanko kaikkia suunnitteluja investointeja toteuttaa?
- Merkittävä rooli rahoitusneuvotteluissa.
- Näyttää, jos yhtiön kasvu sitoo liikaa pääomaa.
- Näyttää pystytäänkö yhtiön omistajille jakamaan osinkoa ja kuinka paljon.
Kassavirtabudjetti eri skenaarioineen kuten myös rullaavat ennusteet ja lyhyen aikavälin ennusteet ovatkin oiva talousjohdon työkalu, joiden laatimiseen kannattaa panostaa.