Ota yhteyttä

Edellisessä blogissamme kävimme läpi, mitä hiilijalanjälkilakennalle olennaiset termit, Scope 1, Scope 2 ja Scope 3 tarkoittavat käytännössä. Tässä osassa siirrymme soveltamaan, miten yritys voi tunnistaa omat päästölähteensä, mitä hiilijalanjälkilaskentaan on yleensä hyvä ottaa mukaan ja mitä rajauksista on hyvä tietää. Mukana on myös kysymyslista, jolla voit tehdä oman yrityksesi tai organisaatiosi pikakartoituksen heti.

Miten yritys tunnistaa omat päästölähteensä?

Olennaisten päästölähteiden tunnistaminen ei vaadi ympäristöasiantuntemusta, vaan oman toiminnan tuntemista. Hyvä lähtökohta on kuvata oma toiminta arkikielellä: mitä teemme, missä tiloissa, millaisella kalustolla ja keiden kanssa? Jo tästä kuvauksesta hahmottuvat tärkeimmät päästölähteet.

Toinen tehokas tapa on käydä läpi kirjanpidon kululajit. Tilikartta paljastaa päästölähteet yllättävän kattavasti. Polttoainekulut kertovat ajoneuvoista ja työkoneista, energiakulut sähköstä ja lämmöstä, ostot materiaaleista ja palveluista, rahtikulut kuljetuksista ja matkakulut liikematkoista. Tämä on myös syy siihen, miksi hiilijalanjälki on helppo laskea suoraan talousdatasta.

Pikakartoituksen oman toiminnan keskeisistä päästölähteistä voi tehdä seuraavilla kysymyksillä:

  1. Omistammeko tai hallinnoimmeko ajoneuvoja, työkoneita tai polttoainetta kuluttavia laitteita?
  2. Lämmitämmekö kiinteistöjämme itse esimerkiksi öljyllä tai kaasulla?
  3. Paljonko kulutamme ostettua sähköä ja lämpöä ja mistä kulutustiedot löytyvät?
  4. Mitkä ovat suurimmat ostomme? Millaisia materiaaleja, tuotteita, komponentteja ja palveluita hankimme?
  5. Ostammeko kuljetus- tai logistiikkapalveluita?
  6. Kuinka paljon henkilöstömme matkustaa työn vuoksi, ja miten työmatkat kuljetaan?
  7. Syntyykö toiminnassamme merkittäviä jätevirtoja, tai kuluttavatko myymämme tuotteet energiaa käytön aikana?

Vastausten perusteella hahmottuu jo varsin tarkka kuva siitä, mistä yrityksen hiilijalanjälki muodostuu ja mihin laskennassa kannattaa keskittyä.

Mitä laskentaan otetaan mukaan ja mitä rajauksista on hyvä tietää?

GHG-protokollan (kasvihuonekaasuprotokolla) mukaan Scope 1- ja Scope 2 -päästöt lasketaan aina kokonaisuudessaan. Scope 3:n osalta laskentaan otetaan mukaan yrityksen toiminnan kannalta olennaiset kategoriat, eli ne, jotka muodostavat merkittävän osan päästöistä tai joihin yritys voi vaikuttaa. Olennaisuusarviointi tehdään laskennan alussa, ja se on asiantuntijan kanssa nopea vaihe.

Ennen laskentaa määritellään myös organisaatiorajaus eli se, mitkä yhtiöt, toimipisteet ja toiminnot kuuluvat laskennan piiriin. Pk-yrityksellä tämä on yleensä suoraviivaista, mutta esimerkiksi konsernirakenteissa tai yhteisyritysten kohdalla rajaus kannattaa miettiä huolella heti alussa, jotta tulokset ovat vertailukelpoisia vuodesta toiseen.

Tärkeintä rajauksissa on läpinäkyvyys eli se mitä laskentaan sisältyy ja mitä on rajattu pois, dokumentoidaan ja perustellaan huolellisesti.

Täydellistä ei tarvita, tärkeintä on aloittaa

Ensimmäisen laskennan ei tarvitse olla täydellinen. Olennaisempaa on päästä alkuun. Ensimmäinen laskenta antaa kokonaiskuvan, paljastaa missä tarkemmasta datasta olisi eniten hyötyä ja luo pohjan vuosittaiselle seurannalle. Tarkkuutta parannetaan vuosi vuodelta, kun tiedonkeruu vakiintuu osaksi yrityksen rutiineja.

Me Rantalaisella yhdistämme taloushallinnon ja vastuullisuusasiantuntijuuden. Tunnistamme organisaation päästölähteet kanssasi, teemme olennaisuusarvioinnin ja toteutamme GHG-protokollan mukaisen laskennan tehokkaasti talousdataa hyödyntäen.

Asiantuntijamme kertovat mielellään lisää sekä auttavat organisaationne hiilijalanjälkilaskennan laajuuden kartoittamisessa ja laskennan varsinaisessa toteutuksessa.

Ota yhteyttä