Valikko

SOLMITAANKO JÄRKILIITTO?

Sinä pieni tai suuri, yhden tai vaikka 100 hengen, tilitoimisto mistä päin Suomea tahansa. Kun lyöt hynttyyt yhteen Rantalaisen kanssa, aloitat matkan kohti parempaa taloudellista ja toiminnallista tulevaisuutta. Saat tukea ja ratkaisuja arjen tilitoimistohaasteisiin ja liityt mukaan rakentamaan Suomen parasta taloushallinnon osaajaa.

Sano tahdon, koska se käy järkeen.

Onko mielessäsi eläkkeelle jääminen yrityskaupan kautta vai kenties yhteisyrittäjyys valtakunnallisen perheyrityksen tukemana?

Kummassakin tapauksessa ota suoraan yhteyttä
Kimmo Martikaiseen, p. 040 555 8081 /
kimmo.martikainen@rantalainen.fi
tai täytä yhteydenottolomake ja me otamme sinuun yhteyttä viimeistään 2 viikon kuluttua. Keskustellaan yhteisistä mahdollisuuksistamme lisää!

RANTALAINEN – JOKA SUHTEEN JÄRKIRATKAISU

lasit

MATKA JÄRKILIITTOON ELI YRITYSKAUPPAAN
TAI
YHTEISYRITTÄJYYTEEN KOOSTUU SEURAAVANLAISISTA VAIHEISTA

1: ENSITAPAAMINEN

Ensitapaamisella tutustutaan ja keskustellaan kaupan kohteesta. Olennaisia aiheita ovat tilitoimiston asiakkaiden määrä ja asiakkaista kertyvä liikevaihto, asiakkaille tarjottujen palveluiden laajuus, henkilökunnan määrä ja henkilöstön osaamistaso, tilitoimiston omat sovellukset ja edistykselliset toimintamallit sekä mahdolliset muut liiketoiminnot.

Ensisijaista on myös pohtia myyjän roolia kaupan jälkeen. Monet suuren yksikön meille myyneet yrittäjät ovat jääneet vähemmistöosakkaiksi alueelliseen yksikköömme ja toimivat kyseisten yksiköiden vetäjinä. Halutessaan myyjä  voi  irtautua kokonaan toiminnasta  noin 1–2 kuukauden siirtoajan jälkeen tai jäädä palvelukseemme ilman omistusosuutta joko työsopimuksella tai oman yrityksensä kautta konsulttina.

Onnistuneen kaupan suunnittelun ja myyjän verotuksen kannalta on tärkeää keskustella myös siitä, halutaanko myydä liiketoiminta vai osakeyhtiön koko osakekanta. Jotta myyjä saa parhaan mahdollisen hyödyn kaupasta, oma verotusasiantuntemuksemme on myyjän käytettävissä.

2: TARKEMPI TUTUSTUMINEN

Annamme ensitapaamisen perusteella hinta- ja aikatauluehdotuksen kaupan toteuttamisesta. Sen hyväksymisen jälkeen on vuorossa tarkempi tutustuminen.

Sisältö riippuu siitä, onko myyjä myymässä liiketoimintaa vai osakeyhtiön koko osakekantaa.

Koko liiketoimintaa myydessä käydään läpi oikeudellinen due diligence -tarkastus siirtyviin sopimuksiin ja asiakaskuntaan. Siirtyviä sopimuksia ovat kaikki ne erikseen luetellut sopimukset, joiden on tarkoitus siirtyä ostajan maksettavaksi. Esim. tilitoimiston ohjelmistosopimukset, työsopimukset, toimitiloja koskevat vuokrasopimukset ja kopiokoneiden leasing-sopimukset.

Mikäli ostettava toimisto omistaa itse toimitilansa, neuvottelemme yhdessä ratkaisun tilankäytön jatkosta.

Henkilöstön osalta tarkastetaan henkilöstön palkkaus ja osaamistaso sekä tiedossa olevat henkilöstön urasuunnitelmat. Henkilöstö siirtyy Rantalaiseen luonnollisesti vanhoina työntekijöinä, mutta voimme mahdollisesti tarjota heille urapolkuja koko konsernin tasolla.

Asiakkaiden osalta käydään läpi hinnoittelu, asiakkaan palvelut ja asiakaskannattavuus, mikäli sitä on mahdollista tarkastella tilitoimiston toiminnanohjausjärjestelmästä (esim. KOHO, ValueFrame, Tikon-palvelulaskutus).

Kirjanpito- ja palkanlaskentapalveluita tarkastellaan myyntikohteen toimintatapojen ja kirjauskäytäntöjen osalta, koska ne vaikuttavat asiakkaidensiirtoon tarvittavan työn määrään ja mahdollisten raportointikäytäntöjen muutoksiin. Nämä ovat keskeisiä seikkoja varmistettaessa asiakastyytyväisyyttä kaupan jälkeen.

Osakeyhtiön osakekantaa myydessä due diligence -tarkastus on laajempi ja sen lisäksi tehdään ostettavan yhtiön oman taloushallinnon ja siihen liittyvän verotuksen tarkastus.

3: KOHTI ONNISTUNUTTA KAUPPAA

Tarkemman tutustumisen jälkeen annamme yksilöidyn ostotarjouksemme ja ehdotuksen kaupan ehdoista. Jokaisesta kaupasta tehdään yksilöllinen kauppasopimus, jossa on huomioitu kyseisen liiketoiminnan tai yhtiön siirtymiseen liittyvät erityisseikat.

Kaupan valmisteluiden osana laadimme yhdessä myyjän kanssa myös liiketoiminnan haltuunottosuunnitelman.

Kauppasopimusta luonnosteltaessa käydään yhdessä läpi liiketoiminnan siirtopäivä, maksupäivät, tiedottamistapa ja aikataulu. Kun kaikki kaupan ehdot on sovittu, voimme allekirjoittaa onnistuneen kaupan.

4: YHDISTYMINEN

Rantalaisen ja kaupan kohteena olevan yrityksen yhdistyessä keskeiseen rooliin nousee hyvä tiedottaminen, jottei myyjän henkilökunnalle tai asiakkaille syntyisi kauppaan liittyviä vääriä mielikuvia.

Asiakkaille tärkeintä on jo ennen kauppaa kertoa, ettei palvelujen saatavuus huonone tai hinta kallistu, vaikka voimmekin mahdollisesti tarjota asiakkaalle uusia sähköisiä palveluja.

Mikäli kirjanpitäjä vaihtuu kaupan myötä, on syytä siirtää hiljainen tieto vanhalta kirjanpitäjältä uudelle. Parhaiten tämä onnistuu, kun luopuva yrittäjä työskentelee jonkin aikaa yhdessä uuden kirjanpitäjän kanssa ja he tapaavat yhdessä kaikki asiakkaat. Uusi kirjanpitäjä tulee asiakkaille tutuksi ja hän oppii tuntemaan asiakkaan erityistarpeet ja liiketoiminnan vaatimukset.

KAUPPAHINTAAN VAIKUTTAVAT SEIKAT

Tärkein hintaan vaikuttava tekijä on asiakaskunta ja siitä kertyvä liikevaihto

Monipuolinen hajautettu asiakaslista on paras tae hyvälle kauppahinnalle. Ostajan riskiä lisää ja kauppahintaa laskee, jos ostokohteella on muutamia suuria asiakkaita, jotka todennäköisesti lopettavat asiakkuuden lähiaikoina tai jos asiakassuhde perustuu johonkin myyjän henkilökohtaiseen ominaisuuteen tai myyjän ja asiakkaan väliseen sukulaisuussuhteeseen.

Asiakkaiden hinnoittelumallit

Alihinnoiteltu tuntihinta, esimerkiksi alle 30 € / tunti, laskee kauppahintaa ja lisää kauppaan liittyviä riskejä ostajan kannalta.

Asiakkaiden hoitomalli

Jos asiakkaat ovat pitkälti puhtaasti paperikirjanpidossa ilman mitään automatisointeja, liittyy asiakkaiden siirtymiseen sekä riski asiakkuuksien menetyksestä että suurista kuluista hoitomallia muutettaessa. Jos asiakkailla on käytössä laajalti esimerkiksi TITOT (sähköiset tiliotteet) ja ostolaskujen sähköinen kierrätys, kauppahinta paranee.

Käytettävät kirjanpito- ja palkanlaskentaohjelmat

Kaupan haltuunoton kulut jäävät pienemmiksi ja kauppahinta paranee, kun asiakkaita on hoidettu nykyaikaisilla ohjelmistoilla (Fivaldi, NetVisor tai ProCountor), eikä heitä tarvitse siirtää toisiin ohjelmiin.

Mikäli yhtiöllä on omia järjestelmiä, pitää arvioida niiden ylläpitoa ja kehittämistä omistajavaihdoksen jälkeen. Parhaimmillaan omat ohjelmat parantavat kohteen houkuttelevuutta ja kauppahintaa.

Sopimusvelvoitteet, mikäli ne siirtyvät kaupan mukana

Eniten hintaan vaikuttavat pitkäaikaiset ja hintavat sopimukset, joista ei pääse eroon. Esimerkiksi pitkät määräaikaiset ohjelmistosopimukset, toimitiloja koskevat vuokrasopimukset, joita ei voi irtisanoa sekä postikone- ja kopiokoneiden leasing-sopimukset. Vastaavasti liiketoimintaan sisältyvät erittäin edulliset sopimukset vaikuttavat positiivisesti kauppahintaan.

Siirtyvän henkilöstön osaaminen ja heidän työsuhteensa ehdot

Hyvää ja osaavaa henkilöstöä, jonka tiedot ja taidot on pidetty ajan tasalla, on aina vaikea löytää. Taitava henkilöstö, jolla on liiketoiminnan laajuuden kanssa linjassa oleva palkkaus ja työehdot, vaikuttaa hintaan positiivisesti.

Velvoitteet ja riidat

Jos myytävällä yhtiöllä on vireillä oikeudenkäyntejä tai työsuhderiitoja, huomioidaan näiden aiheuttamat oletetut kulut kauppahinnassa. Samoin menetellään verovelkojen ja veroriskien kohdalla. Tällaiset riskit ja riitaisuudet eivät ole este kaupalle silloin, kun riskit ovat tiedostettu ja ne ovat hallinnassa.

HUOMIOITHAN SEURAAVAA:

Kauppahintaan vaikuttavien moninaisten seikkojen vuoksi ei ole mahdollista antaa tarkkoja laskentakaavoja kauppaa varten. Kauppahinnan arvioiminen on mahdollista, kun olemme yhdessä käyneet läpi edellä luetellut keskeisimmät hintaan vaikuttavat tekijät. Ota rohkeasti yhteyttä!

TARINOITA JÄRKILIITOSTA
ELI OIKEITA KOKEMUKSIA YRITYSKAUPOISTA

 irja_malin

HYVILLÄ MIELIN ELÄKKEELLE

Irja Malin pyöritti Orimattilassa lähes 30 vuotta omaa tilitoimistoa. Eläkkeelle jäämisen lähestyessä Rantalainen otti Irjaan yhteyttä.

Mitkä olivat ennakkoajatuksesi Rantalaisesta ja oman tilitoimistosi myymisestä?

”Olin helpottunut, koska halusin myydä yritykseni ja olin jo miettinyt, miten sen saisi kaupaksi. Nyt yritys menikin helposti kaupaksi.”

”Hyvä että Rantalainen otti yhteyttä, koska asiakkaiden kannalta tilitoimistoni myyminen oli parempi ratkaisu, ettei heidän tarvinnut hakea uutta kirjanpitäjää.”

Miten asiakkaat ottivat Rantalaisen vastaan?

”Olin itse  asiakkuuksien siirrossa mukana 5 kuukautta, ensin täysipäiväisesti sitten osa-aikaisesti, jotta kaikki olisi kivutonta. Kaikkia asiakkuuksia ei edes voinut yhdessä sykäyksessä siirtää, joten tein vielä hetken tilitöitä osalle asiakkaista.”

”Tietenkään asiakkaan  ei ollut pakko siirtyä Rantalaiselle, eikä ottaa sähköisiä palveluja käyttöön. Minä en tarjonnut sähköisiä palveluja ja asiakkaat, jotka olivat valmiita palvelujen sähköistämiseen, ryhtyivät siihen.”

Millä mielin olet yrityskaupasta tällä hetkellä?

”Tärkeintä kaupassa oli, että sain yritykseni myytyä, ettei tarvinnut vaan lopettaa.  Ja että kaikki olisi asiakkaille helppoa, toiminta jatkuu vieläkin ja minä olin siirtymävaiheessa mukana katsomassa, että omat lapset eli pitkäaikaiset asiakkaat sopeutuivat helposti uuteen toimistoon.”

”Yleisesti ottaen meni prosessi mukavasti ja henkilökemiat pelasivat kaikilla osapuolilla. Voin hyvillä mielin suositella tällaista ratkaisua.”

Entä korvaus elämäntyöstäsi?

”Korvaus oli kohtuullinen ja täsmäsi minun tilitoimistooni tehtyihin arvioihin. Koko prosessi oli helppo, enkä usko, että olisi muita ostajia löytynyt parempaan hintaan.”

 

heimo_seppala

PITKÄN URAN PÄÄTTEKSI PERHEYRITYS SAI JATKUA

Heimo Seppälä  työskenteli vanhempiensa perustamassa HS-yrityspalvelu Oy:ssä lähes 36 vuoden ajan. Tuona aikana Heimo kasvatti yrityksestään yhdessä vaimonsa Jaanan kanssa Lahden toiseksi suurimman tilitoimiston. Pitkän työuran päätteksi Heimo päätyi yrityskauppaan Rantalaisen kanssa.

Mitkä olivat ennakkoajatuksesi Rantalaisesta?

”Tunsin Antti Rantalaisen jo pitkään ennen kauppoja, muun muassa nykyisestä Suomen Taloushallinnon liiton hallituksesta. Kokemukseni mukaan Antti on sanojensa mittainen mies.”

”Myyntikohteena Rantalainen oli ykkösvaihtoehto, koska se on tunnetusti hyvä ja asiakaslähtöinen perheyhtiö. Tiesin, että henkilökuntani pääsee hyvään ja turvalliseen työpaikkaan, joka on myös varma.”

Entä ajatuksesi oman tilitoimistosi myymisestä?

”Jatkaminen oli yksi vaihtoehdoista, mutta kilpailu on koventunut, eikä jatkaminen olisi tuonut minulle mitään uutta pöytään. Myyminen oli mielestäni ratkaisuna parempi henkilökunnalle ja asiakkaille, koska isomman toimijan etuna on enemmän resursseja kehittää paremmin ja viedä asioita eteenpäin. Eikä Rantalainen kuitenkaan ole liian jäykkä systeeminä, vaikka iso onkin.”

Miten kaupanteko alkoi?

”Reilusti neuvottelemalla. Kaikessa rauhassa tehdyn neuvottelun jälkeen päästiin kummankin osapuolen näkökulmista kumpaakin miellyttävään sopimukseen. Itse kaupanteko on luottamuksellinen asia ja se hoidettiin sen mukaan rehellisesti.” 

Mitä tapahtui kaupan jälkeen?

”Kaupan jälkeen olin itse vielä kaksi ja puoli vuotta töissä Kimmo Martikaisen alaisuudessa ja Kimmon jälkeen Emma Joen alaisuudessa. Molempien johtamana oli miellyttävä työskennellä.”

”Itse asiassa entiset asiakkaat soittelevat vielä välillä  minulle ja silloin tällöin tavataan. Minulla on vielä jonkin verran tilintarkastuksia. Tämä on kuitenkin minulle elämäntapa ja asiakkaat ovat aina olleet tärkeitä.”

Vaikuttiko muutos arkeen merkittävästi?

”Oikeastaan vain nimi yrityksessä vaihtui, arki jatkui melko samalla tavalla. Asiakaskatoa ei juurikaan tapahtunut, samat ihmiset saivat jäädä hoitamaan samoja asiakkaita. Palvelujen sähköistämisen kannalta olimme myyntihetkellä samassa tilanteessa Rantalaisen kanssa, vähän eri ohjelmat vaan käytössä.”

Vinkkejä myymistä ajatteleville?

”Jos miettii myymistä, kannattaa soittaa Antille ja jutella onko kauppaan mahdollisuuksia ja ylipäätänsä pohtia miltä Rantalainen vaikuttaa. Kaupan jälkeen kannattaa pyrkiä sitoutumaan luopumiseen pariksi vuodeksi. Se on mukava siirtymä itselle ja asiakkaille. Eivätkä ne asiakkaat muuten ajattele, että myydessä jotenkin pettää heidät. Jälkikäteen minulla on hyvä ja tyytyväinen fiilis. Sain sen mitä kaupalta halusin.”

YRITYSKAUPALLA LISÄÄ MUUTOSVOIMAA

Marja Mustapää on seurannut taloushallintoalan kehitystä yrittäjänä Mikkelin seudulla vuodesta 1999 ja Taloushallintoliiton hallituksen jäsenenä vuodesta 2012 lähtien. Mustapää yhtiökumppaneineen päätyi myymään tilitoimistonsa keväällä 2017 käytyään ensin huolella läpi erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja.

Miksi päädyitte yrityskauppaan kaikista vaihtoehdoista?

”Olimme kasvattaneet liikevaihtoamme tasaisesti useana vuonna ja saavuttaneet vahvan aseman taloushallinnon toimijana alueellamme. Yrityksemme tulevaisuus ei kuitenkaan näyttänyt enää niin selkeältä ja vahvalta.”

”Tulimme kaikissa tulevaisuusskenaarioissa siihen tulokseen, että olemme seitsemän hengen toimistona liian pieni yksikkö panostamaan it-osaamiseen ja konsultointiin voidaksemme hoitaa myös isompia asiakkaita, kun kirjanpito automatisoituu. Halusimme silti pysyä mukana muutoksessa, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi liittoutuminen jonkun alan toimijan kanssa. Näin henkilökunnalle turvattiin myös mahdollisuus kehittyä työssään.”

Miten olitte yrittäneet itse kasvattaa liiketoimintaa ennen myyntipäätöstänne?

”Pyrin ensin luomaan resursseja kasvulle laajentamalla perustamani Mikkelin Tilikeskus Oy:n omistuspohjaa osakekaupoilla syksyllä 2014. Mukaan tuli kolme uutta omistajaa, joista kaksi olivat yrityksen työntekijöitä.”

”Helmikuussa 2016 avasimme Lappeenrantaan tytäryhtiön Saimaan Tilikeskus Oy:n. Jalansijan ottaminen uudella markkina-alueella olisi kuitenkin vaatinut vahvempaa panostusta, emmekä saavuttaneet tavoitteitamme lyhyellä aikavälillä.”

Kerro jokin esimerkki siitä, miten pienten yritysten on vaikea pysyä mukana toimialan kehityksessä? 

”Esimerkiksi palkkahallinnon rooli ja osaamisvaatimukset tilitoimistoissa kasvavat, kun isot yritykset eivät ulkoista enää pelkästään palkanlaskentaa, vaan myös palkkahallintoa aina HR:ään asti.”

”Pienet tilitoimistot eivät pysty palvelemaan isoja palkkahallinnon asiakkaita, jotka toisivat liikevaihtoa ja olisivat mielenkiintoisia palkanlaskijoille ja kehittäisivät heitä työssään.”

Miksi myitte yrityksenne Rantalaiselle?

”Omat kirjanpitäjämme ovat aina hoitaneet tiiviisti asiakkaiden asioita ja palvelleet heitä henkilökohtaisesti. Se oli yksi kilpailuvalteistamme, ja halusimme toimintatavan jatkuvan. Siihen paikallisesti ja kasvollisesti toimiva Rantalainen sopi hyvin. Vaihtoehtona harkitsimme yhdistymistä myös parin pienemmän tilitoimiston kanssa.”

Jatkatko Rantalaisen palveluksessa?

”Jatkan oman yhtiöni kautta konsulttina Rantalaisen Mikkelin ja Lappeenrannan toimipaikoissa.”



YHTEISYRITTÄJYYDESTÄ RANTALAISEN KANSSA
VAUHTIA TILITOIMISTON KEHITTYMISEEN

Marko Wahlsten on ollut vuodesta 1994 asti mukana äitinsä perustamassa Salossa ja Paimiossa toimivassa tilitoimistossa. Sukupolvenvaihdos tapahtui 2009 ja sen myötä käynnistyi voimakkaampi kasvu.

Kesäkuussa 2016 Marko löi hynttyyt yhteen Rantalaisen kanssa.

Miten päädyit yhteistyöhön Rantalaisen kanssa?

”25 hengen toimistossamme riitti vielä kasvuhaluja. Pohdin kasvun ja eteenpäin pääsemisen keinoja.”

”Keskustelut yhteisistä mahdollisuuksistamme alkoivat Rantalaisen Kimmo Martikaisen kanssa ja kestivät runsaan puoli vuotta. Tuntui, että Rantalaisella on samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa näkemykseni kohtasivat  siitä, miten tilitoimistotyötä pitäisi viedä eteenpäin. Myös arvoni ovat samalla linjalla Rantalaisen kanssa, koska Rantalainen on perheyritys ja toimii paikallisesti.”

”Lopulta päädyimme yhteistyömalliin tai yhteisyritykseen, jossa Rantalaisen Salon, Someron, Perniön, Kemiön ja Taalintehtaan toimistot ja minun toimistoni yhdistyivät. Olen itse täyspäiväisesti mukana toiminnassa.”

Ajatuksesi ennen yhteistyön aloittamista?

”Ennen yhdistymistä mietin, miten asiakkaat ja yhteistyökumppanit reagoivat. Toiminta-alueellamme Salossa ja Paimiossa meillä oli vahva brändi ja nyt mentiin isommaksi.”

Miten sitten kävi?

”Asiakasvastaavat ja avainhenkilöt säilyivät murroksessa. Pääsääntöisesti on mennyt tosi hyvin.”

”Alkuun oli hassua, kun ei ollut pomo enää itse. Kuitenkin ajattelin, että vihdoinkin saan apua ja helpotusta HR-asioiden hoidossa ja johtamiseen.”

”Nyt tukea ja keskustelukumppaneja tulee oikeista paikoista ja oikeista asioista voi keskustella niiden oikeilla nimillä. Jos jotakin menetelmää on testattu toisella toimipaikalla, niin sitä voidaan soveltaa meillä. Toiminnan kehittämiseksi ei enää itse tarvitse keksiä kaikkia uusia tapoja tai tehdä turhaa testausta.”

Mitä yhteistyömalli on antanut sinulle?

”Jos kaipaa kaveria asioiden eteenpäin viemiseksi, kannattaa miettiä olisiko tällainen sopiva ratkaisu. Vaikka päätäntävallan joutuu jakamaan, saa kuitenkin enemmän tukea päivittäiseen tekemiseen. Minua ei ole kirpaissut, etten voi itse päättää kaikesta, olen lähinnä tyytyväinen apuun.”

”Yhteisyrityksen kautta on tullut hyviä juttuja minulle, ryhtiä johtamiseen ja sellaisia asiakkuuksia, joita ei olisi tullut ilman tätä toimintamallia. Vaikka olimmekin isokokoinen tilitoimistoksi, niin ei vielä tarpeeksi vakuuttava kaikille toimijoille. Pienistä pidetään toki vieläkin huolta, mutta saimme sitä kasvua mitä halusimmekin.”

 

timo_jussi

UUDENLAISIA KEHITTYMISMAHDOLLISUUKSIA

Timo-Jussi Talsi veti yksin isänsä 1963 perustamia Tili-Talsi-yhtiöitä vuoteen 2009 asti. Silloin hän päätyi kumppanuuteen Rantalaisen kanssa.

Miten kumppanuus Rantalaisen kanssa tuli osaksi suunnitelmiasi?

”Olin ollut vuodesta 1979 asti perheyrityksessämme mukana, vuodesta 1992 lähtien toimitusjohtajan roolissa. 2009 oli selvää, ettei kumpikaan pojistani jatka tilitoimistomme vetäjänä, mutta minä olin jatkoa kuitenkin pohtinut.”

”Tuolloin Rantalainen otti yhteyttä, ja kuuden kuukauden prosessin lopputuloksena päädyttiin tällaiseen ratkaisuun. Alustavasti 2009 sovittiin, että jatkan toimitusjohtajana viisi vuotta, mutta tällä hetkellä on sovittu jatkosta vuoteen 2019 asti. Katsotaan sitten uudestaan.”

Miten hyvin tunsit Rantalaisen yrityksenä ennen kauppaa?

”Tunsin Antti Rantalaisen ja Ossi Sopen-Luoman etukäteen. Mielikuva yrityksestä oli hyvä ja fiilikset kaupasta luottavaiset. Tiesin turvallisin mielin, mihin olin ryhtymässä.”

Miten asiakkaat suhtautuivat muutokseen?

”Kaupan jälkeen muutosten määrä oli vähäinen. Kaikki toimipisteet jäivät samoille sijoilleen. Minä jäin mukaan toimintaan ja tavallaan, kun minä tunnen kaikki asiakkaat ja asiakkaat tuntevat minut, niin muutos ei tuntunut isolta. Yksikään asiakas ei lähtenyt, kun omistusjärjestelyt muutettiin.”

Miten palvelujen sähköistyminen on otettu vastaan?

”Sähköistyminen on tapahtunut ajan mukana. Vielä 2009 olimme perinteinen toimisto, eivätkä sähköiset palvelut kuuluneet valikoimaamme. Kumppanuuden ansiosta meillä on hyvät resurssit toimia sähköisten palvelujen saralla ja voimme tarjota sähköisiä palveluja niitä tarvitseville asiakkaille.”

Millaista kaupanteko oli käytännössä?

”Neuvottelua. Asioita käytiin puolin ja toisin läpi. Ensimmäisestä kontaktista kauppaan meni noin puoli vuotta. Kaikki hoidettiin tahdikkaasti.”

Mitä kumppanuudesta ja kaupasta  on seurannut?

”Onnitteluja lähinnä. Asiakkaista on huolehdittu hyvin. On tullut kasvua, liikevaihtomme on tuplaantunut kaupantekohetkestä.”

Mitkä ovat toimintamallin parhaat puolet?

”Olemme pystyneet ihan toisenlaiseen tekniseen kehitykseen, IT-kuviot ovat parantuneet.  Isosta toimijasta löytyy paljon sisäistä osaamista, koulutukseen ja kehittämiseen saa hyvää tukea sekä markkinointi ja myynti voidaan järjestää aivan toisella tasolla, koska rahoitukselliset hartiat ja henkilöresurssit ovat leveämmät.”

Miten neuvoisit samankaltaista ratkaisua pohtivaa?

”Ei kannata heittää elämäntyötä hukkaan. Tällaisella ratkaisulla yrityksestä luopuminen hoidetaan varman päälle. Voi varmistaa asiakkaille palvelujen jatkumisen.  Bisnes jatkuu ja saa itse olla vielä mukana ja huolehtia yrityksestä. Reilu ratkaisu kaikin puolin.”

Onko mielessäsi eläkkeelle jääminen yrityskaupan kautta vai kenties yhteisyrittäjyys valtakunnallisen perheyrityksen tukemana?

Kummassakin tapauksessa ota suoraan yhteyttä
Kimmo Martikaiseen,
p. 040 555 8081 / kimmo.martikainen@rantalainen.fi

tai täytä yhteydenottolomake ja me otamme sinuun yhteyttä viimeistään 2 viikon kuluttua. Keskustellaan yhteisistä mahdollisuuksistamme lisää!

RANTALAINEN – JOKA SUHTEEN JÄRKIRATKAISU

Ota yhteyttä