Suomi.fi-palvelu
Suomi.fi on palvelukokonaisuus, josta löytyvät kootusti kaikki julkishallinnon palvelut ja asiointikanavat.
Katso-palvelu ajetaan alas vuoden 2020 loppuun mennessä. Tämä tarkoittaa, että Katso-palveluja käyttäneiden viranomaisten sähköisissä asiointipalveluissa tilalle tulevat Suomi.fi-palvelun vastaavat toiminnot. Siirtymisen Suomi.fi tunnistukseen sekä valtuuksiin kukin viranomainen toteuttaa vaiheittain ja omalla aikataulullaan. Muun muassa Verohallinto, Tulorekisteri ja Kela ovat ilmoittaneet Katso-tunnistautumisen loppuvan 31.12.2020.
Tällä sivulla käsitellään mitä siirtyminen Katso-tunnistautumisesta Suomi.fi-valtuuksiin tarkoittaa sinulle ja yrityksellesi.
Mikä Suomi.fi-palvelu on?
Suomi.fi on palvelukokonaisuus, jolta löytyvät kootusti kaikki julkishallinnon palvelut ja asiointikanavat.
Suomi.fi on kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille tarkoitettu verkkopalvelu, josta löytyvät kootusti kaikki julkisen hallinnon palvelut ja asiointikanavat. Se on lyhyesti sanottuna palvelukokonaisuus, josta löytyy kansalaisille ja yrityksille suunnattua tietoa sekä julkisen hallinnon palveluja. Suomi.fi-verkkopalvelua voi käyttää suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Suomi.fi-palvelu kehittyy ja laajenee koko ajan, mikä saattaa vaikeuttaa sen käyttöä.
Palvelukokonaisuuteen kuuluu Suomi.fi-tunnistus, joka on julkishallinnon yhteinen järjestelmäratkaisu sähköiseen tunnistautumiseen. Sen avulla organisaatiot voivat tarjota tietoturvallisen tunnistautumis- ja kertakirjautumismahdollisuuden omille asiakkailleen asiointipalveluissaan. Kirjautumiseen ei tarvita erillistä käyttäjätunnusta, vaan se on mahdollista henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.
Ulkomaalaiset voivat tunnistautua eri asiointipalvelun omien ohjeistusten mukaisesti Euroopan maiden tunnistusvälineillä tai Finnish Authenticator -sovelluksella. Tällä hetkellä esimerkiksi Finnish Authenticator -sovellusta voi käyttää vain tunnistautuessa Suomi.fihin ja käytettäessä Suomi.fi-valtuuksia. Kertakirjautuminen näillä edellä mainituilla tavoilla ei ole mahdollista.
Suomi.fin Valtuudet-palvelussa henkilö tai yrityksen edustaja voi valtuuttaa toisen henkilön tai yrityksen toimimaan puolestaan sähköisissä asiointipalveluissa. Valtuudet-osiossa näkyvät kaikki annetut ja saadut valtuudet, päättyneet ja mitätöidyt valtuudet sekä keskeneräiset valtuudet (valtuudet, jotka tulevat voimaan vasta kun valitut edustamiseen oikeutetut ovat vahvistaneet ne). Suomi.fi-valtuuksia hyödyntävät asiointipalvelut tarkastavat valtuusrekisterin tiedot silloin, kun asioidaan toisen puolesta.
Valtuuden voi antaa tai mitätöidä hakemuksella virkailijavaltuuttamispalvelussa, jos valtuuttaja ei voi tai pysty käyttämään syystä tai toisesta Suomi.fi-valtuuksia sähköisesti.
Verkkopalvelun kehittämisestä vastaa Digi- ja väestötietovirasto (DVV).
Miten Suomi.fin käyttöönotto vaikuttaa yrityksiin?
Suomi.fi vaikuttaa kaikkiin yrityksiin, jotka antavat itse tai asiointiyrityksen välityksellä ilmoituksia ja tietoja viranomaisille. Alla koottuna asioita, joita tulee pohtia, jos yritys antaa itse ilmoituksia. Jos ilmoitukset antaa tilitoimisto, huolehtii se, että saa tarvittavat valtuudet itselleen.
- Seuraa Tilitoimiston tiedottamista ja heidän antamiaan ohjeistuksia ja toimi näiden mukaisesti.
- Tarkasta, millaisia ilmoituksia annat yrityksenä itse ja miten näissä palveluissa otetaan Suomi.fi käyttöön. Asiasta saa parhaiten tietoa Suomi.fi-palvelusta tarkastamalla Suomi.fi hyödyntävät viranomaispalvelut. Toiseksi on hyvä tarkastaa jokaisen viranomaisten omilta sivuilta, mikä heidän aikataulu on Suomi.fi tunnusten käyttöönottamiseen.
- Tarkasta kaupparekisterimerkinnät. Onko yrityksen nimenkirjoitusoikeudellisten tiedot kaupparekisterissä oikein. Huomattavaa on, että jos viimeisestä kaupparekisterin muutoksesta on pitkä aikaa, saattaa kaupparekisteristä puuttua henkilötunnustieto. Tällöin nimenkirjoitusoikeudellisen tunnistautuminen Suomi.fi ei onnistu. Tämän voi korjata ilmoittamalla Kaupparekisteriin vastuuhenkilöiden tiedot uudelleen.
- Selvitä, ketkä kaikki asioivat oman yhteisön puolesta tai asiakkaidenne puolesta sähköisissä asiointipalveluissa ja tarvitsevat sitä varten Suomi.fi-valtuuden.
- Sovi, kenelle annatte tai haette tai keneltä pyydätte Suomi.fi-valtuudet. Koska valtuusasioita on erilaisia, on tärkeää sopia, mitä puolesta-asiointeja kukin valtuutettu saa hoitaa. Pääsääntöisesti tilitoimisto tekee valtuuspyynnön omalta osaltaan ja näin helpottaa yrityksen takkaa.
- Mieti, minkälaisia valtuuksia tarvitaan ja miten ne kohdistetaan eri henkilöille, yrityksille tai yhteisöille.
- Ennen valtuuksien antamista, pyytämistä tai hakemista on myös miettivä, pitääkö valtuuksia rajata henkilöittäin niin, että joillakin on oikeudet esimerkiksi vain joihinkin asiakkaisiin, kiinteistöihin tai yksittäisen organisaation osastoihin. Jos rajauksia tehdään, valtuutukseen on lisättävä tarkentava tunniste, joka voi olla esimerkiksi asiakastunnus, kiinteistönumero tai organisaation tietyn osaston (aliorganisaatio)tunniste. Tunnistetta ei voi jälkeenpäin lisätä jo annetulle valtuudelle. Tällöin jo annettu valtuutus on ensin poistettava ja annettava uusi tunnisteellinen valtuutus.
- Varmista, että jokaisella valtuutetulla on käytössään henkilökohtaiset pankkitunnukset, henkilökohtainen mobiilivarmenne tai jokin hyväksytty henkilökohtainen varmennekortti, joilla henkilö voi tunnistautua Suomi.fi -valtuuspalveluun ja sähköisiin asiointipalveluihin.
Valtuus, valtuustyypit ja valtuusasiat
Tulevan Katso-palvelun alasajon myötä nyt on tarve muuttaa jokainen Katso-rooli Suomi.fi-valtuuksiin, jotta eri asiointipalveluiden käyttöä voi jatkaa tulevaisuudessa saumattomasti.
Katso-rooli on Suomi.fissä valtuusasia.
- Valtuus = oikeus asioida toisen henkilön, yrityksen tai yhteisön puolesta valitussa asiassa – sähköinen valtakirja asioiden hoitamista varten.
- Valtuusasia = asia, jonka valtuutettu voi hoitaa valtuuttajan puolesta – toimivalta, joka saadaan valtuuttajalta.
Valtuus on siis sähköinen valtakirja, jonka tiedot on tallennettu valtuusrekisteriin. Henkilö voi antaa vain asiointivaltuuksia, mutta yritys tai yhteisö voi antaa erityyppisiä valtuuksia.
Valtuustyypit ovat seuraavalaiset:
- Asiointivaltuus: Henkilö, yritys tai yhteisö voi asioida valtuuden antaneen puolesta.
- Valtuutusoikeus: Valtuutusoikeuden saanut henkilö voi antaa yrityksen tai yhteisön asiointivaltuuksia toisille henkilöille, yrityksille tai yhteisöille.
- Edustamisvaltuus: Henkilö voi asioida yritykselle tai yhteisölle valtuuden antaneen henkilön tai toisen yrityksen tai yhteisön puolesta.
- Edustajan valtuutusoikeus: Valtuuden saanut henkilö voi antaa yritykselle tai yhteisölle valtuuden antaneen henkilön, yrityksen tai yhteisön edustamisvaltuuksia toisille henkilöille sekä pyytää asiointivaltuuksia valtuuttajan asioiden hoitamiseksi.
Alla olevassa kuviossa on selvitetty valtuuden saamista ja valtuustyyppejä tilitoimistoympäristöön peilaten.
Tärkeimmät ja yleisimmät Suomi.fin valtuusasiat tilitoimiston näkökulmasta
Suomi.fi-valtuuksien virkailijavaltuuttamispalvelu
Tutustu aiheeseen tarkemmin näistä linkeistä:
- Katso-palvelun päättyminen
- Tietoa Suomi.fi tunnistuksesta
- Tietoa Suomi.fi valtuutuksista
- Valtuuksien sanasto
- Suomi.fi valtuudet
- Virkailijavaltuutuspalvelu
- Valtuudet verohallinnon palveluissa
- Verohallinnon uutiskirje 19.5. Katso-palvelun päättymisestä
- Näin tunnistaudut Verohallinnon palveluihin
- Yhdistykset ja Suomi.fi valtuuttaminen
- Suomi.fi korvaa Katso-palvelun Kelan asiointipalveluissa
- Keva ja Suomi.fi valtuudet