Kirjoittaja Rantalainen

Osinkojen maksu osakeyhtiössä on säädetty laissa ja osingon maksaja maksaa ennakonpidätyksen näistä. Osinkotulon verotusta uudistettiin vuoden 2014 alusta. Sen johdosta myös ennakkoperintään tuli muutoksia. Merkittävä muutos aikaisempaan oli, ennakot joudutaan pidättämään myös noteeraamattomien yhtiöiden osingoista. Ennen vuotta 2014 ennakonpidätys on jouduttu toimittamaan vain pörssiyhtiöiden osingoista.

Yritysten kannattaa miettiä osinkojen nostopäivä etukäteen, koska se määrää ennakonpidätyksen ajankohdan. Ennakonpidätys on maksettava ja ilmoitettava verotilimenettelyssä osinkojen nostopäivää seuraavan kuukauden 12 päivään mennessä.

– Osakas ei voi omalla päätöksellään viivästyttää osinkojen tuloutumista ja ennakonpidätystä, vaan osinko tuloutuu silloin, kun se on yhtiökokouksen päätöksellä nostettavissa, sanoo Verohallinnon johtava asiantuntija Tomi Peltomäki.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osinkojen ennakonpidätys on toimitettava yhtiökokouksen osingonjakopäätöstä seuraavan kuukauden 12. päivään mennessä, jollei yhtiökokous ole erikseen määritellyt osinkojen nostopäivää.

Osinkojen maksu osakeyhtiössä ja ennakonpidätys

Osinkojen maksu osakeyhtiössä on hyvä sopia yhtiökokouksessa. Rantalaisen Kimmo Martikainen kehottaakin yrityksiä jatkossa kirjaamaan osinkojen nostopäivän yhtiökokouksen pöytäkirjaan.

– Aiemmin, kun ennakonpidätystä ei tarvinnut tehdä, osinkojen nostopäivällä ei ollut merkitystä, kunhan verovuosi osingoille oli oikea, hän sanoo.

– Nyt kun osinkojen nostopäivä määrää ennakonpidätyksen ajankohdan, nostopäivä pitää miettiä ja päättää etukäteen, jos yrityksellä ei ole esimerkiksi kassavirtaongelmien takia heti rahaa osinkojen maksuun, Martikainen  jatkaa.

Hän muistuttaa, ettei osinkoa ole edelleenkään pakko nostaa, vaikka päätös osingon jakamisesta olisi tehtykin, jos yhtiöllä ei ole varaa. Ennakonpidätys on silti suoritettava ajallaan, vaikka osinko jätettäisiin nostamatta.

Vuonna 2019 ennakonpidätys muista kuin pörssiyhtiön osingoista on 7,5 prosenttia 150 000 euroon saakka. Yli 150 000 euron osingoista ennakoita pidätetään 28 prosenttia (vuodesta 2015 alkaen, ennakkoperintäasetus 15 § 1 momentti). Pörssiyhtiöiden osingoista pidätysprosentti on 25,5.

Noteeraamattomissa yhtiöissä osinkoja on käytetty usein saamisten kuittaamisen osakkaalta.

Tomi Peltomäki sanoo, että jatkossa osakaslainoja voi kuitata enää netto-osingon määrällä.

– Osingoista on toimitettava ennakonpidätys, vaikka ne käytettäisiin osakkaan velan maksuun, hän muistuttaa.

Osinkojen verotus

– Pörssiyhtiöstä saatu osinko on kokonaisuudessaan pääomatuloa, josta veronalaista tuloa on 85 prosenttia ja loput verovapaata tuloa.

– Muista kuin pörssiyhtiöistä saatua osinkoa verotetaan seuraavasti:

  • Kun osinko on 8 % matemaattisesta arvosta, siitä 25 % on verolaista pääomatuloa 150 000 euroon saakka ja loput ovat verovapaata tuloa. 150 000 euron ylittävästä osasta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja loput verovapaata tuloa.
  • Kun osinko ylittää 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta, siitä 75 % on veronalaista ansiotuloa ja loput verovapaata tuloa.

Lisätietoa osinkojen verotuksesta löydät Verohallinnon sivuilta.

**

Päivitetty 1.4.2019

Lue myös blogi-kirjoituksemme toiminimen muuttamisesta osakeyhtiöksi.