Hallituksen kehysriihessään päättämien säästöjen loppusumma on 2,3 miljardia euroa, josta veronkiristysten osuus on noin miljardi euroa ja loput ovat menoleikkauksia. Valtaosa säästöistä eli 1,6 miljardia euroa aiotaan toteuttaa ensi vuonna.
Kehysriihen päätökset rokottavat työtä ja yrittämistä. Pääomatuloverotusta ollaan kiristämässä peräti kolmannen kerran tämän hallituskauden aikana.
Nyt ylemmän verokannan tulorajaa halutaan pudottaa 40 000 eurosta 30 000 euroon. Samalla yli 30 000 euron pääomatuloista maksettava vero nousisi prosenttiyksiköllä 33 prosenttiin.
Rantalainen Lahden varatoimitusjohtaja Heikki Ripatti sanoo, että verotuksen muuttaminen vuosittain vaikeuttaa yritystoiminnan suunnittelua. Hän muistuttaa, että monet yrittäjät ovat myös ansiotulon piirissä, joten heitä koskee lisäksi henkilöverotuksen kiristyminen.
Johtaja Juha Sundberg Rantalaisen asiantuntijapalveluista laskee, että pääomatulojen veronkiristysten vaikutukset yksityishenkilöiden osinkoverotukseen jäävät pieniksi.
– Suunta on kuitenkin yrittäjän kannalta ikävä. Tätä menoa pääomatuloveroprosentti on kohta 33 kautta linjan, hän sanoo.
Pieniä ja keskisuuria yrityksiä edustavan Suomen Yrittäjien mielestä hallituksen veronkorotusesitykset kolahtavat pahiten pk-yrityksiin. Esimerkiksi työkoneiden hiilidioksidiveron korotus ja taksien autoveroalennuksesta luopuminen leikkaavat näiden alojen yritysten toimintaedellytyksiä.
Perintöverotuksen korotus haittaa puolestaan yritysten sukupolvenvaihdoksia.
– Lahjoitustapauksissa sukupolvenvaihdos tulee jatkajalle aiempaa kalliimmaksi, Sundberg sanoo.
Kehysriihen veroratkaisuja
Ansiotulojen verotus ja vähennykset
Ansiotuloverotus kiristyy ensi vuonna, kun tuloveroasteikon inflaatiotarkistusta ei tehdä. Pienituloisten verotusta kuitenkin kevennetään korottamalla perus- ja työtulovähennystä. Tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan raja alennetaan 100 000 eurosta 90 000 euroon ja tuloluokan voimassaoloa jatketaan vuoteen 2018 saakka.
Asuntolainan korkovähennysoikeutta leikataan viisi prosenttiyksikköä vuosittain. Ensi vuonna korkokuluista 65 prosenttia ja vuonna 2018 enää 50 prosenttia on vähennyskelpoisia.
Työmatkakulujen verovähennysoikeus pienenee, kun työmatkakustannusten omavastuuosuus nousee 600:sta 750 euroon.
Pääomatulojen verotus
Pääomatulojen verotusta kiristetään siten, että ylemmän verokannan tulorajaa alennetaan 40 000 eurosta 30 000 euroon. Samalla yli 30 000 euron pääomatuloista maksettava vero nousee prosenttiyksiköllä 33 prosenttiin.
Perintö- ja lahjaverotus
Asteikon kaikkia veroprosentteja korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Määräajaksi tarkoitettu yli miljoonan euron lahjojen ja perintöjen veroluokka muuttuu pysyväksi vuodesta 2016. Muutoksen jälkeen perintö- ja lahjaveroa maksettaisiin I veroluokassa korkeintaan 20 prosenttia ja II veroluokassa 36 prosenttia.
Kiinteistövero
Kiinteistöveroa korotetaan nostamalla yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laissa säädettyjä ala- ja ylärajoja.
Energiaverotus
Energiaverotusta kiristetään korottamalla yleisen sähköveroluokka I:n (kotitaloudet, palveluyritykset) veroa. Myös lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden hiilidioksidiveroa korotetaan. Bensiinin ja dieselin veroja korotetaan, mutta aiemmin päätetty turpeen vuoden 2015 veronkorotus peruutetaan.
Ajoneuvovero
Henkilö- ja pakettiautojen vuotuista ajoneuvoveroa korotetaan vuoden 2016 alusta.
Verotuet
Verotukia karsitaan poistamalla kaivostoiminnan energiaverotuet ja muuttamalla nestekaasuverolliseksi. Taksien ja muuttotavarana tuotujen autojen autoveroalennus poistuu. Muutos ei koske erityisvarusteltuja takseja.